Työelämätaidot – hyvää mieltä ja aikaansaavuutta Työelämässä tarvittavaa osaamiskokonaisuutta voi jäsentää neljästä eri osaamisalueesta koostuvalla Oppimisen talo -mallilla (kuva). Sen perustan muodostavat oppimisen ja ajattelun taidot, joista esimerkkinä ovat ongelmien hahmottaminen ja ratkaisu, opitun soveltamiskyky, tiedon hankintakanavien hallinta ja kasvun asenne. Monessa työtehtävässä edelleen tärkeimmäksi osaamisalueeksi mielletään ammattiosaaminen eli ammattispesifiset tiedot ja taidot, joiden sisältö… Lue lisää >>

Systeeminen osaaminen – arvokkainta pääomaasi Ajantiedon koulutusten suurin kävijäryhmä ovat taloushallinnon ammattilaiset. Valtaosin hyvin osaavaa porukkaa varsinkin, kun asiaa katsotaan ammattiosaamisen näkökulmasta. Osaamista on kuitenkin montaa sorttia ja yksi tapa jäsennellä kokonaisuutta on koulutuksissani ja Relewant – Onnistutaan oppimalla kirjassa esitelty oppimisen talo (ks. kuva alla). Siinä on neljä ero osaa: perusta, kaksi huonetta ja… Lue lisää >>

Tilanneäly pelastaa. Temperamenttisi olet saanut syntymälahjana, samoin ripauksen älykkyyttäsi. Tilanneäly on opittava asia. Sen suhteen olemme kaikki samalla lähtöviivalla. Tilanneäly on tilanteeseen sopivaa tietoista toimintaa. Tuntuu helpolta, mutta sitä se ei automaattisesti ole. Ikiaikaisen ja nopean taistele-pakene -vaiston ylivalta johtaa ajattelemattomaan ja nopeaan ärsyke-reaktio -toimintaan. Sitä pääsemme todistamaan päivittäin ihmissuhteissamme ja erilaisissa medioissa, erityisesti somessa…. Lue lisää >>

Elämämme oppiminen on elinikäistä ja jatkuvaa Elinikäinen oppiminen Elinikäisestä oppimisesta ruvettiin puhumaan jo yli 50 vuotta sitten Unescon aloitteesta. Paljon siitä onkin puhetta, paperia ja kirjoja syntynyt. Jotkut harrastavat elinikäistä oppimista käyttäen Suomen mainioita vapaan sivistystyön palveluita, lukemalla tai muuten uteliaisuuttaan toteuttaen. Parhaita yrityksiä lukuunottamatta elinikäisen oppimisen idea ei ole kunnolla juurtunut työelämään. Oppiminen nähdään… Lue lisää >>

Tilanneälykäs luottaa myös itseensä Suorituskyky, mittaaminen ja palautuminen Pippa Laukasta kertonut Minä johdan -juttu (KL 28.11.) rinnasti urheilun ja työelämän. Liikunnan ja ravinnon merkitys hyvinvoinnillemme on kiistaton tosiasia. Olen myös samaa mieltä siinä, että ajattelu ja toimintamallit muuttuvat helpoiten muuttamalla käyttäytymistä. Urheiluanalogian soveltuvuus hyvän (työ)elämän ohjeistajana on kuitenkin parhaimmillaankin rajallinen, pahimmillaan vahingollinen. Laukan ajattelua kuvaavat… Lue lisää >>

Tilanneälykäs johtaja on myös ajatteleva Tuore suomennos Rasmus Hougaardin kirjasta The Mind of the Leader on nimeltään Ajatteleva johtaja. Kirjan sisältö perustuu laajaan kansainväliseen tutkimukseen, johon on haastateltu 250 johtajaa. Lisäksi kyselyyn on vastannut 35 000 esimiestä ympäri maailman. Kirjan ydinviesti on, että organisaatiot ja johtajat eivät täytä työntekijöidensä tarpeita kokea merkityksellisyyttä, tarkoitusta, yhteisöllisyyttä ja… Lue lisää >>

Tilanneäly – 5 arjen vinkkiä Tilanneäly on tilanteeseen sopivaa tietoista toimintaa. Se voi liittyä vuorovaikutustilanteisiin, mutta myös itsenä johtamiseen ja oman elämän hallintaan. Alkuun tarvitaan tilanteen ymmärrystä ja hoksaamista eli tilannetajua. Se edellyttää tietoisuutta ja läsnäoloa. Automaattiohjauksella toimimme nopeasti ja vaistonvaraisesti. Räpsäytämme silmän kiinni ja otamme käden pois kuumalta pinnalta sekunnin murto-osassa, ennen kuin asiaa… Lue lisää >>

Jalkauttaminen kannattaa lopettaa. Strategia on jatkuva oppimisprosessi, johon otetaan mukaan oma henkilöstö, asiakkaat ja sidosryhmät. Jalkauttamisen ongelma Vieläkö jalkautatte strategioita? Ei pitäisi, sillä jalkauttaminen on vahva indikaatio siitä, että ”jalkautettava” asia ei toteudu. Jalkauttamistakin pahempi sana on valuttaminen. Siihenkin joskus törmää. Jalkauttaminen kertoo, että joku on suunnitellut jotain, jonka haluaa toteutuvan. Tämä synnyttää useita ongelmia…. Lue lisää >>