Digitalisaatio ja inhimillinen kasvu Viime kirjoitukseni Digitalisaatio ja viisaus meni otsikon vierestä, koska lainatut tutkimustulokset näyttivät enemmänkin digitalisaation tyhmentävän meitä. Nyt lupaan pohtia sitä, miten digitalisaation eteneminen ja viisauden kasvu voivat tapahtua samaan aikaan. Hyvä on kuitenkin palauttaa mieliin kehityksen perspektiivi. Jo kymmeniä vuosia edenneen digitalisaation vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen ovat olleet järisyttäviä. Teollisuudessa automaatio… Lue lisää >>
Digitalisaatio ja viisaus
Digitalisaatio ja viisaus Digitalisaatio on viime vuosikymmenet edennyt vääjäämättömästi. Kehitys on ollut huimaa. Ensimmäisten tietokoneiden putkitekniikalla toteutettuna nykyisen älypuhelimen käyttö olisi mahdotonta jo pelkästään energiankulutuksen takia. Nopeasti laskettuna puhelin imaisisi sadan ydinvoimalaitoksen tuottaman sähkön. Onko digitalisaatio lisännyt viisauttamme ihmisenä? Näyttää siltä, että niin ei ole. Epäilenpä jopa, että muinaisessa metsästäjä-keräilijä -yhteisössä yksittäinen ihminen tarvitsi nykyihmistä… Lue lisää >>
Digitalisaation jälkeinen aika
Digitalisaation jälkeinen aika – miten meidän käy? Omalla kohdalla digitaalinen vallankumous alkoi vuonna 1977 kun sain Texas Instrumentsin tieteellisen taskulaskimen. Siihen syötettiin muoviliuskoja, jotka sisälsivät jonkin matemaattisen toiminnan. Niissä luki Solid State Software. Meni kauan ennen kuin tajusin mitä tarkoittaa pehmeä tavara. Teollisuusautomaatio näytti tietä Kahdeksankymmentäluvun alkupuolella aloitin työni teollisuusautomaation parissa. Silloin tehtaissa tulivat käyttöön… Lue lisää >>
Toimitusjohtajan tärkein tehtävä
Toimitusjohtajan tärkein tehtävä Pikagoogletus otsikon sanoilla antoi tavoitteiden ja tekemisen kombinaatioita tyyliin: edistää menestystä, säilyttää yrityksen kilpailukyky, säilyttää elinvoima, edistää yhtiön etua. Tasapeli tuli. Kaksi kertaa säilytettyyn ja kaksi kertaa edistettiin. Molemmat sanat kuvaavat aika abstraktilla tasolla jotain tekemistä. Tavoitteita olivat menestys, kilpailukyky, elinvoima ja yhtiön etu. Tavoitteet ovat ymmärrettäviä, mutta mitä niiden saavuttaminen konkreettisesti… Lue lisää >>
Oppiminen, Porter ja kilpailuetu
Oppiminen, Porter ja kilpailuetu Kestävän kilpailuedun hakeminen on yritystoiminnan oleellisimpia asioita. Mistä se nykyään löytyy? Porter Gurujen guru Michael Porter kirjoitti kilpailustrategia ja -etu kirjansa jo 1980-luvulla. Hänen klassikoksi tulleiden näkemysten mukaan kilpailuetu voi perustua kilpailijoita alhaisempiin kustannuksiin tai differointiin eli erilaistamiseen. Kolmantena vaihtoehtona on keskittyä johonkin riittävän kapeaan segmenttiin. Wikipedian mukaan kilpailuetu on yrityksen… Lue lisää >>
Myyntisaatavat – Investointi vai uhkarohkeaa riskinottoa?
Myyntisaatavat – Investointi vai uhkarohkeaa riskinottoa? Käyttöpääomatrilogian kolmas osa. Myyntisaatavat on tase-erä, joka syntyy siitä, että asiakkaat maksavat hankkimansa tavarat tai palvelun myöhemmin kuin mitä fyysisesti vastaanottavat nämä. Usein myönnetty maksuaika on keskeinen kilpailukeino saavuttaa myyntiä. Mutta kuinka usein tulee pohdittua, onko myönnetty maksuaika oikea, eli onko kyseessä suunniteltu vai syntynyt tase-erä? Ymmärretäänkö myyntisaatavat investointina,… Lue lisää >>
Vaihto-omaisuus – välttämätön paha vai arvokasta omaisuutta?
Vaihto-omaisuus – välttämätön paha vai arvokasta omaisuutta? Kai Tihilän käyttöpääomatrilogia – osa 2 (katso osa1) Vaihto-omaisuus on usein yksi yrityksen merkittävimmistä investointikohteista. Taseen mukaisilla arvoilla mitattuna ehkä suurin yksittäinen omaisuuserä. Mutta kuinka usein yritykset oikein miettivät miksi niillä on tällainen omaisuuserä? Vaihto-omaisuus tarpeellista? Helposti vastataan, että yrityksillä on vaihto-omaisuutta siksi, että olisi jotain myytävää. Tämä… Lue lisää >>
Käyttöpääoma – investointi vai rasite?
Käyttöpääoma – investointi vai rasite? Käyttöpääoma määritellään tyypillisesti yrityksen toimintaan sitoutuvana rahamääränä. Sen tarve syntyy siitä, että yritys normaalisti joutuu ensin hankkimaan ja maksamaan myymänsä tuotteet ja saa suorituksen asiakkailta vasta myöhemmin. Sen keskeiset komponentit perinteisesti ovat vaihto-omaisuus, myyntisaatavat ja ostovelat, joiden arvot poimitaan yrityksen taseesta. Näin kuvattuna määritelmä sisältää kuitenkin kaksi epäloogisuutta ja yhden… Lue lisää >>
Kollektiivinen älykkyys
Kollektiivinen älykkyys huomattiin härän painon arvaamiskilpailussa 1884 James Surowieckin klassikko Joukkojen viisaus (Terra Cognita 2007) alkaa tiedemies Francis Galtonin härkä -esimerkillä vuoden 1884 Lontoon kansainvälisestä maatalousnäyttelystä. Ihmiset saivat arvata esillä olleen härän painoa. Galton oli odottanut arvausten keskiarvon olevan kaukana härän oikeasta painosta, mutta toisin kävi. Vajaasta tuhannen vastaajan arvausten keskiarvo 1 197 naulaa oli lähes… Lue lisää >>
Taloustieteen nobelisti Thaler
Taloustieteen nobelisti Thaler – vinkkejä Kiitos jälleen Kimmo Pietiläiselle tärkeän kirjan kääntämisestä. Richard H. Thalerin Väärin käyttäytyminen – käyttäytymistaloustieteen synty (Terra Cognita 2015) oli loistava lukukokemus. Nyt puolitoista vuotta kirjan lukemisen jälkeen Thaler palkittiin taloustieteiden Nobel-palkinnolla. Hyvään osoitteeseen meni. Kirjan lopussa (s. 375 – 377) on muutama oppimiseen ja johtamiseen liittyvä vinkki, joita tässä siteeraan…. Lue lisää >>