Mitä jäi päällimmäisenä mieleen Tili- ja veropäiviltä 2025?
Kovin monta asiaa jäi mieleeni. Ainakin se, että kannatti olla mukana. Ensimmäisen päivän olin paikan päällä, illalla Tilisanomat 45-vuotis juhlissa jatkojen kera ja toista päivää seurasin etänä. Monenlaisia kohtaamisia, niin kiva oli nähdä tuttuja ja kohdata uusia.
Futuristi Perttu Pölösen avauspuheenvuoro kolahti, vaikka olen häntä taannoin kuullutkin. Pertun 10 kysymyksen lista esityksen lopussa puhutteli. Kuinka monen mielestä olemme tulleet toisillemme paremmiksi käyttäessämme älypuhelinta?
Kestävyysraportointi ja sen varmentaminen – tarkkana termeissä
KHT, KRT (kestävyysraportointitarkastaja) Riitta Laine toi mukavasti selkeyttä kestävyysraporttien varmennuksiin. Aikamoista opettelua tässä ensimmäisten raporttien kohdalla onkin. Huomioitavaa on, että kestävyysraportin varmennus ei ole osa tilintarkastusta, vaan on oma toimeksiantonsa. Kestävyysraportoinnista säädetään kirjanpitolain 7. luvussa (KPL 7.luku). Pk-yrityksistä vain pörssilistatut yhtiöt kuuluvat pakollisen kestävyysraportoinnin piiriin. KRT:n laatima raportti on nimeltään Kestävyysraportoinnin varmennuskertomus.
Yksi ja ainut oikea kestävyysraportti – muut on muita
Tämän listan olen itse koonnut, opetellessani kestävyysraportointia koskevaa säädös- ja raportointikehikkoa.
Standardin mukainen kestävyysraportti – määrämuotoinen ja varmennettu
- On lakisääteinen, standardin mukainen kestävyysraportti, joka on varmennettava ja raportti on julkinen.
- Vapaaehtoisesti tehty standardin mukainen kestävyysraportti, sekin on varmennettava, oli raportti sitten julkistettu tai ei. Jos siis menet kutsumaan raporttia tällä nimellä, muista toimia lain mukaan!
Pk-yritysten standardi, VSME – tilintarkastaja varmentaa, sisäiseen tai julkiseen käyttöön
- Nyt on sitten pk-yrityksille oma standardinsa. VSME-standardi (Voluntary reporting standard for SMEs), EFRAG:n esittämä, on nyt EU komission hyväksymä kevennetty kestävyysraportti pk-yrityksille. Tämä raportin tarkastaa tilintarkastaja.
Ja kaiken tämän päälle tulevat vapaamuotoiset vastuullisuusraportit (huom! näitä ei saa sanoa kestävyysraportiksi), jotka saavat olla mitä lystäävät muotoineen, kuvineen ja kaunopuheineen. Minkäänlaista varmennusta tai tarkastusta ei vaadita.
Tärkeää on kuitenkin, pakolla tai vapaaehtoisesti, toimia kestävästi. Ja vaikka sanktioita ei ole määrätty, markkina puhuu. Kaupat voivat jäädä saamatta ja sidosryhmät, asiakkaat, työntekijät, ne potentiaalisetkin ilmaisevat mielenpiteensä tavalla tai toisella.
Liitetiedot keskustellaan
KHT Henry Kampman nosti tilinpäätöksien laatijoille dialogin tarpeellisuuden ja sen merkityksen. Käydäänkö niitä tulontuotto-odotuskeskusteluita, entä miten voit onnistua liitetietojen laadinnassa ilman keskustelua?
Taloushallintoliiton veroasiantuntijan, nyt myös Tilisanomat-lehden päätoimittaja, Markku Ojalan osuudesta jäi mieleen pörheä tase jälleenhankintavarauksen yhteydessä, tilannetta Markku kuvaili vähän kuin Suomeen talveksi jäänyttä mustarastasta pakkasaamuna (osallistujat tietävät mistä kyse), ja pitkävaikutteisten menojen kirjanpidon ja verotuksen sidonnaisuudesta sekä laskennasta nettovarallisuuteen.
Tietorilla oli PRH:n (Patentti- ja rekisterihallitus) edustaja lauteilla ja teemana oli tilinpäätöksien ja kestävyysraporttien toimittamiset heille. Tähän asti n. 10 000 yritystä on toimittanut tilinpäätöksen digitaalisessa muodossa PRH:lle. Kestävyysraportointia koskeva sääntely tuo uusia digitaalisia raportointivaatimuksia yrityksille ja edessä oleva kevät tuleekin olemaan erityisen mielenkiintoinen, kun ensimmäiset kestävyysraportit julkistetaan. Nimittäin ne yritykset, joilla on lakisääteinen velvollisuus laatia kestävyysraportti, ovat myös velvoitettuja toimittamaan sekä kestävyysraportin että tilinpäätöksen digitaalisessa muodossa PRH:lle. Kestävyysraportti on alusta alkaen oltava XHTML-muodossa, ja tulevaisuudessa siirrytään rakenteiseen iXBRL-muotoon.
Tili- ja veropäivillä opitaan yhdessä uutta
Arvonlisäveroasiantuntijoiden osaamisesta saan nauttia omassa työssäni ja ihmetellä heidän pedagogisia kykyjään. Miten saada kompleksisista tapauksista niin mielenkiintoisia ja selkeitä, iloisella otteella esitettynä. Mukaansatempaavia esityksiä nähtiin Tiina Ruoholalta ja illan gaalassa omakohtainen oppimismatka Petri Salomaalta. Illan gaalassa esiintynyttä Riikka Lehtistä on aina ilo kuulla ja nähdä. Riikka on niitä taloushallintoalan vetovoimaisia ihmisiä, jotka esimerkillään tuovat imua alalle. Lounaalla tuli tavattua tilitoimistoyrittäjiä, jotka jo kuikuilevat tilinpäätöskevään jälkeiseen aikaan, Savonlinnan oopperajuhlat mielessään. Ja taitaa siinä olla heillä perinteinen KLT-risteilykin välissä. PHT-tutkinnon (palkka- ja henkilöstöhallinnon tutkinto) suorittaneilla oli oma seminaarinsa Helsinki-salissa. Ja loppuun hurraa huudot 339:lle PHT-tutkinnon ja KLT-tutkinnon suorittaneelle.
Kaikki tuntuivat nauttivan oppimisesta ja tunnelmasta, iso kiitos kuuluu alan edunvalvojalle ja huolenpitäjälle Suomen Taloushallintoliitolle.
Kirjoittaja:
Jaana Koskinen
Taloushallinnon asiantuntijoiden oppimisen avittaja