Tämän aamuisen Ajantieto goes -tapahtuman teema oli Taloushallinnon koulutukset 2026.
Juha Koskinen haastatteli minua, ja kokoan seuraavaan vielä ajatuksiani aiheesta. Keskeinen kysymys oli, mitä uutta taloushallinnon asiantuntijoiden arkeen on tulossa tänä vuonna. Keskustelussa yhdistyivät käytännön tekeminen, tulevat painopisteet, taloushallinnon työn muutokset, uudet prosessit ja kehittyvien teknologioiden vaikutukset.
Sekä digitaalisuus, vastuullisuus että säädösuudistukset muokkaavat taloushallinnon ammattilaisten osaamista, uutta opittavaa ja omaksuttavaa on paljon. Keskustelussa korostui yksi teema ylitse muiden: monet muutokset etenevät nyt samanaikaisesti, ja siksi kokonaiskuvan hahmottaminen on nyt erityisen tärkeää.
Digitaalisista yrityslompakoista helpotusta toistemme tunnistamiseen
Digitaalinen murros ei enää ole tulossa vaan se on nyt täällä. Meistä itsestämme riippuu, hyödynnämmekö sen mahdollisuudet. Tänä vuonna voimaan astuvat digitaaliset henkilö- ja yrityslompakot (eIDAS) tekevät toistemme tunnistamisesta aivan eri tasoista kuin aiemmin. Esimerkkejä lompakkoihin liitettävistä todisteista ovat kaupparekisteriotteet, tilinumerot
(IBAN), KYC (Know Your Customer) todisteet sekä pakoteseurannan velvollisuudet, jotka ovat siirtymässä yhteen luotettavaan, reaaliaikaiseen ja digitaaliseen tunnistuslähteeseen.
Rakenteinen ja reaaliaikainen talousdata yleistyy vauhdilla, mistä esimerkkinä ovat:
– Eurooppa-normin mukaisten laskujen ja Peppol-liikesanomien käyttö laajenee
– ViDA (VAT in the Digital Age) uudistus siirtää arvonlisäveroraportoinnin kohti reaaliaikaisuutta
– pdf-laskujen käyttö poistuu ja kuitteja ei enää kuvata.
Teknologinen muutos ei kuitenkaan ole vain teknologiaa, vaan se muuttaa prosessit. Laskujen kierrätys, reskontratyö ja moni muu manuaalinen vaihe automatisoituu kokonaan, ja katse siirtyy tiedon alkulähteelle eli tilaus- ja toimitusketjujen dataan.
Vastuullisuus: kilpailuetua, datatarpeita ja uusia velvoitteita
Vaikka kestävyysraportoinnin (CSRD) soveltamisala kevenikin Omnibusin eli Komission yksinkertaistamistoimien yötä, vastuullisuuteen liittyvä sääntely ei hidastu. Yrityksiin kohdistuu muitakin vastuullisuusvelvoitteita, näistä esimerkkejä ovat digitaalinen tuotepassi (DPP) ja hiilirajamekanismin (CBAM) raportointi. Pk-yrityksiin vastuullisuuden laskenta ja raportointi voivat ulottua alihankinnan tai urakoinnin kautta, ei pakollisina, mutta välttämättöminä päämiehen ollessa pakollisena raportoijana.
Mitä nämä muutokset tarkoittavat kirjanpitäjän työpöydällä?
Tässä lueteltuna esimerkinomaisesti tulevia muutoksia ja niiden ulottuvuuksia:
– EU AI Act ja NIS2 nostavat kyberturvallisuuden vastuuseen
– iXBRL-raportointi laajenee tilinpäätöksistä kestävyysraportteihin
– Palkka-avoimuusdirektiivi tuo uusia metatietovaatimuksia
– PSD3/PSR ja EU:n pikamaksuasetus vievät maksamisen ja rahaliikenteen seurannan reaaliaikaiseksi
Yllä olevat ovat taloushallinnon asiantuntijatyön muutosesimerkkejä, jotka samalla nostavat esiin työn vaatimia osaamisalueita kuten kyvyn tulkita muutoksia, ymmärtää niiden vaikutuksia ja syy-seuraussuhteita.
Kirjanpidon kellontaajuus kasvaa eli rytmi muuttuu
Yksi aamun vahvimmista havainnoista oli se, että kuukausikatkoihin perustuva raportointi muuttaa muotoaan. Tilinpäätöksiin liittyviä jaksotuksia tehdään yhä useammin automatisoidusti ja rullaavasti. Viranomaisraportointi on yhä automatisoidumpaa. Jatkossa tuleekin erottaa lakisääteinen raportointi liiketoimintatarpeen talousraportoinnista.
Mitä osaamista tulevaisuuden taloushallinnon asiantuntija tarvitsee?
Aamun keskustelusta kiteytyi kolme isoa osaamisaluetta:
1. Substanssiosaaminen – ylläpitoa ja systeemisyyttä
Kyky tulkita uutta sääntelyä, niiden vaikutuksia ja merkityksiä kasvaa.
2. Teknologinen kyvykkyys ja sivistys
Datan, automaation, standardien, tietoturvan ja prosessien ymmärryksen vaatimukset kasvavat.
3. Neuvonantajan rooli
Talousdatasta on osattava kertoa selkeästi ja ennakoivasti liiketoiminnan johdolle.
Oppiminen ei lopu eikä sitä voi ulkoistaa
Keskustelu päättyi ajatukseen, joka koskettaa meitä kaikkia: Oppimista ei voi ulkoistaa ja perusasioiden kuten juoksevan kirjanpidon (FAS/IFSR), verotuksen (TVL, EVL, ALV) ja tilinpäätöksien laadinnan relevantti, ajantasainen osaaminen on kaiken perusta.
Ajantiedon vuoden 2026 koulutukset on rakennettu meneillään olevaan murrokseen, jonka keskeisiä teemoja ovat: digitaalisuus, vastuullisuus, taloushallintoon virtaavan liiketoimintadatan laatu ja oikeellisuuden varmistaminen.
Kontrollien toimivuuden varmistaminen on osa työtämme. Se vahvistaa taloushallinnon luotettavuutta.
Vuositapahtumat taloushallinnon prosessien kehittäjille
Taloushallinnon kehittäjille ja taloushallinnon prosesseista vastuussa oleville suosittelemme koko päivän tapahtumia. Niissä saat laajan kattauksen muutoksista ja niiden vaikutuksista, samalla kun kohtaat eri toimialojen muita kehittäjiä.
Miksi ja mikä muuttuu – taloushallinnon asiantuntijatyön ennakointiin ja varautumiseen:
– Uutta! Tilaus&Toimitus 2026, ti 26.5.2026
– Lasku&Maksu 2026 – nyt jo 15. kerran, ke 21.10.2026
Entä miten muutoksia saadaan aikaan, miten oppimista tulee johtaa? Strategisen oppimisen vuositapahtumat:
– Strateginen oppiminen Forum 2026, pe 6.11.2026,
– Uutta! Oppimisen johtaja (CLO) seminaari 2026, ti 14.4.2026
Kohti vuotta 2030 – katse tulevaan
Ajantieto goes – Taloushallinnon koulutukset 2026 tapahtuman ydinviesti oli selvä: Seuraavat viisi vuotta ratkaisevat sen, miten hyvin organisaatiot onnistuvat muutoksessa.
Rakenteinen, reaaliaikainen data, automatisoidut prosessit ja uudet standardit muodostavat alustan – mutta ihmiset tekevät siitä kilpailuedun.
Lopuksi muutamia käsiteitä ja niiden selvennöksiä:
CBAM – Carbon Border Adjustment Mechanism
EU:n hiilirajamekanismi, joka tasaa kilpailua ja velvoittaa raportoimaan tuotteiden hiilisisältöä.
CSRD – Corporate Sustainability Reporting Directive
Kestävyysraportointidirektiivi, joka velvoittaa yritykset raportoimaan ESG-teemoista ESRS-standardien mukaisesti.
DPP – Digital Product Passport
Digitaalinen tuotepassi, joka sisältää tuotteen elinkaari- ja vastuullisuustiedot.
eFTI – Electronic Freight Transport Information
EU-sääntely sähköisistä kuljetus- ja rahtiasiakirjoista.
eIDAS – Electronic Identification, Authentication and Trust Services
EU-asetus sähköisestä tunnistamisesta. eIDAS 2.0 tuo digitaaliset henkilö‑ ja yrityslompakot.
EPCIS – Electronic Product Code Information Services
GS1:n tapahtumatietostandardi, joka kertoo mitä tuotteelle tapahtui, missä, milloin ja miksi.
ESRS – European Sustainability Reporting Standards
CSRD:n mukaiset kestävyysraportoinnin standardit.
FAS – Finnish Accounting Standards
FAS tarkoittaa Suomen kirjanpitolain ja -asetuksen mukaista tilinpäätöstä, jossa noudatetaan kansallisia kirjanpitosääntöjä ja hyvää kirjanpitotapaa
IFRS – International Financial Reporting Standards
IFRS tarkoittaa kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja, EU.ssa pörssiyhtiöiden on pakollista laatia konsernitilinpäätös IFRS-standardien mukaisesti.
iXBRL – Inline eXtensible Business Reporting Language
Koneellisesti luettava raportointiformaatti tilinpäätöksille ja kestävyysraporteille.
KYC – Know Your Customer
Asiakkaan tuntemisvelvoite (henkilö- tai yritystiedot, riskit, taustat), osa rahanpesun ja petosten torjuntaa.
NIS2 – Network and Information Security Directive 2
EU:n kyberturvadirektiivi, joka tiukentaa yritysten ja julkisen sektorin tietoturvavelvoitteita.
PSD3 / PSR – Payment Services Directive 3 / Payment Services Regulation
Uusi EU-säädöspaketti, joka ohjaa maksupalveluiden turvallisuutta ja reaaliaikaisuutta.
SFS-EN 16931
Eurooppalainen verkkolaskustandardi.
ViDA – VAT in the Digital Age
ViDA on EU:n arvonlisäverouudistuspaketti, joka modernisoi ALV-järjestelmää tuomalla vaiheittain käyttöön sähköisen laskutuksen ja digitaaliset raportointivaatimukset, päivittämällä alustatalouden ALV-säännöt sekä laajentamalla yhden ALV-rekisteröinnin mahdollisuuksia EU:ssa.
VSME – Voluntary SME Sustainability Reporting Standard
VSME on vapaaehtoinen kestävyyden raportointistandardi listaamattomille mikro-, pienille ja keskisuurille yrityksille, jonka tarkoitus on yhtenäistää ja keventää pk-yrityksiltä pyydettyä ESG-tiedonantoa (esim. pankeille ja suurille asiakkaille) ja se on linjassa ESRS-kehikon kanssa
– Jaana Koskinen, Ajantieto
Kuuntele haastattelu Youtubessa (20min.)