Rakennusalaa moititaan usein hitaaksi muuttumaan. Siksi oli virkistävää osallistua tilaisuuteen, jossa asetelma kääntyi päälaelleen: juuri raksa näyttäytyi edelläkävijänä Peppol-sanomien edistämisessä. Rakennusalan Peppol-päivä 2026 kokosi keskiviikkona 21.1.2026 yhteen alan toimijoita, ohjelmistotaloja ja Peppol-ekosysteemin palveluntarjoajia pohtimaan sähköisten hankintasanomien käyttöönottoja ja ennen kaikkea sitä, mitä ongelmia rakenteinen tiedonvaihto oikeasti ratkaisee.
Tilaisuuden järjestivät Rakennusteollisuus RT, Valtiokonttori, BETK-projekti ja KiraHUB. Paikkana toimi Maria 01:n start-up hub Helsingissä, ja tapahtuma toteutettiin hybridinä. Paikan päällä oli mukavan runsas osallistujajoukko, mikä kertoo omalta osaltaan siitä, että aihe ei ole enää marginaalinen: kiinnostus on selvästi siirtymässä “kokeillaan sitten joskus” -tasolta kohti “miten tämä tehdään yhdessä, fiksusti ja tarveperusteisesti”.
Oppiminen ei synny datasta vaan yhdessä tekemisestä
Tilaisuuden yksi tärkeimmistä havainnoista oli yksinkertainen: datan ja tiedon saatavuudesta ei automaattisesti seuraa oppimista, kehitys katkeaa arvoketjussa, eihän yksi pääsky kesää tee.
Oppimista tapahtuu vasta, kun sitä tehdään yhdessä, verkostossa ja arvoketjussa. Rakennusala on tästä hyvä esimerkki: kokonaisuudet ovat läpikotaisin ketjuja, joissa yhden toimijan tiedon laatu ja muoto vaikuttaa suoraan seuraavan tekemiseen. Jäinkin pohtimaan itsekseni käytettyä tahtituotanto-termiä.
Tapahtumassa palattiin useaan kertaan samaan lähtökohtaan:
- kaikki alkaa tarpeesta: mitä tämä teknologia ratkaisee?
- standardit eivät ole itseisarvo, mutta ne tuovat ryhtiliikettä
- kyvykkyydet eivät rakennu sivusta seuraamalla
Peppol voi parhaimmillaan kiihdyttää kyvykkyyksien rakentamista: kun sanomat ja rakenteet vakioidaan ja sovitaan, katse siirtyy nopeasti toteuttamiseen, käytäntöihin ja hyötyjen mittaamiseen.
Rakenteinen tieto: pihvi on rivitiedoissa
Keskusteluissa osui silmään myös terve realismi. Esimerkiksi laskujen käsittelyprosessin kohdalla nousee perusteltu kysymys: tarvitaanko siihen mitään tekoälyä? Laskutusprosessit ovat monessa organisaatiossa edelleen suuripiirteisiä, ja usein varsinainen arvo piilee muualla, näin eräs puhujista totesi. Pihvi on rivitiedoissa ja tietosisällössä: mitä ostettiin, millä ehdoilla, missä vaiheessa toimitus on, ja miten tieto kulkee yhdenmukaisena läpi koko ketjun.
Jäljitettävyys ja kestävyysdata nousivat esiin
Tapahtumassa puhuttiin myös CO₂ laskennasta ja datatarpeesta, kestävyysdatasta: sen syntymisestä, siirtymisestä ja vaihdannasta ketjussa. Kun vastuullisuusvaatimukset tiukentuvat ja raportointitarve kasvaa, kestävyyteen raportoitava tieto ei voi jäädä erilliseksi. Sen on kuljettava toimitusketjussa tavalla, joka on todennettavissa (audit trail).
Toisilla toimialoilla jäljitettävyyden merkitys on ollut arkipäivää jo pitkään, esimerkiksi kaupan alalla takaisinvetotilanteet ovat tehneet tästä konkreettista. Rakennusalalla vastaavat tarpeet näkyvät eri muodossa, mutta logiikka on sama: kun tiedetään tarkasti mitä toimitettiin, milloin, minne ja millä ominaisuuksilla, virheisiin ja poikkeamiin voidaan reagoida nopeasti.
Soveltamisohjeet tuovat arjen yhteentoimivuuden
Tilaisuuden käytännönläheinen ydin kiteytyi soveltamisohjeisiin. Peppol-standardit luovat pohjan, mutta toimialakohtainen arki vaatii tarkennuksia: mitä tietoja juuri tässä ketjussa tarvitaan, ja miten ne mallinnetaan niin, että sekä loppukäyttäjät että järjestelmätoimittajat pääsevät maaliin.
Tapahtumassa nostettiin esille
- kaupan alan soveltamisohjeet, joissa keskeistä ovat lähetysilmoitukset
- rakennusalan soveltamisohjeet, joissa korostuu toimitusaika ja toimitusketjun rytmi
Soveltamisohjeet ovat käytännön työkaluja, ne on laadittu laajassa yhteistyössä helpottamaan käyttöönottoa ja vähentämään tulkinnanvaraa.
NCC:n oppeja Ruotsista – mikä ratkaisee käyttöönotossa
Tilaisuudessa NCC kuvasi Ruotsista kertyneitä Peppol-käyttöönoton oppeja käytännönläheisesti. Viesti oli selkeä: onnistuminen ei synny “vain tekniikasta”, vaan suunnitelmasta ja yhteistyöstä. Ensimmäinen oppi oli suunnitella käyttöönotto huolella. Toinen oppi korosti, että onnistuminen syntyy ihmisistä ja yhteistyöstä: muutos tehdään arvoketjussa, ei siiloissa. Kolmantena NCC nosti esiin ekosysteemin realiteetin: toimittajien ja IT:n valmius on oleellista. Ilman kumppaneiden kyvykkyyttä ja järjestelmäpuolen toimituskykyä hyödyt jäävät saamatta.
Päivän ohjelma rakensi kokonaiskuvan: arkkitehtuurista käytännön ketjuihin
Ohjelma kulki johdonmukaisesti läpi ekosysteemin: soveltamisohjeista tietojohtamiseen, toimitusketjujen tietovirtoihin ja käyttöönottotapauksiin. Ohjelmassa oli mm.
- Tervetulotoivotus, Teemu Lehtinen, KIRAHub
- Rakennusteollisuuden Peppol-soveltamisohjeet, Hannu Kivinen, Valtiokonttori
- Tietojohtaminen ja arkkitehtuuri ekosysteemissä, Prof. Tomi Dahlberg, Turun yliopisto
- Tieto ja tietovirrat tarveperusteisen ja elinkaarikyvykkään rakennusteollisuuden digitalisaation perustana, Mika Kataikko, TEM
- Peppol varasto-ohjautuvien rakennustuotteiden tilaus-toimitusketjussa, Hannes Ilveskoski, Fira
- Peppol tilauksesta suunniteltavien rakennustuotteiden tilaus-toimitusketjuissa, Tom Partanen, Parma Consolis Oy ja Teemu Alaluusua, Con X Digi Technologies Oy
- Yritysten kokemukset ja opit käyttöönotosta, NCC, Fira, Citybunny
- Paneelikeskustelu: Miten Peppol muuttaa rakennusalaa?
Mitä jäi käteen?
Minulle päivässä parasta oli se, että keskustelu ei jäänyt abstraktiksi “digitalisaatio ja Peppol-sanomat on tärkeitä” -tasolle, vaan palasi toistuvasti konkreettiseen kysymykseen: mitä rakenteinen tieto ja Peppol-sanomat mahdollistavat juuri rakennusalan ketjuissa.
Lähdin hakemaan rakennusalalta oppia ja tapaamaan tahoja, jotka vievät Peppolia eteenpäin. Sain juuri sitä: käytännön näkymiä, rehellisiä kokemuksia ja nostoja ja muistutuksen siitä, että kyvykkyyksiä syntyy yhdessä tekemällä.
Jos yksi ajatus pitäisi nostaa ylitse muiden, se olisi tämä: standardit eivät ole päämäärä, vaan väline. Ne tuovat yhteisen, vakioidun ja kansainväliskelpoisen kielen, joka mahdollistaa tehokkaamman yhteistyön, paremman laadun ja uusien hyötyjen rakentamisen – myös kestävyyden ja jäljitettävyyden alueilla.
Ja lopuksi käytännön vinkki, joka ansaitsee toiston: Suomen Peppol-viranomaiset ovat apuna Peppol-asioissa. Pieninkin kysymys kannattaa esittää matalalla kynnyksellä, se voi säästää viikkojen harhailun käyttöönotossa.
Jaana Koskinen – Peppol-vauhdittaja
Toimitusjohtaja, Ajantieto Oy
Ajantiedon edistää taloushallinnon asiantuntijoiden oppimista. Kasvatamme ymmärrystä Peppol-sanomien hyödyistä ja edistämme koulutuksen keinoin Peppol-sanomien käyttöönottoja.
Peppol-sanomista ajankohtaista Ajantiedon vuositapahtumissa Tilaus&Toimitus 2026 -vuositapahtuma 26.5.2026 ja Lasku&Maksu 2026 -vuositapahtuma 21.10.2026.
#peppol