Työyhteisön oppiminen on välttämätöntä kompleksisessa maailmassa.
Uusimmassa kirjassaan, 21 oppituntia maailman tilasta, Yuval Harari toteaa meidän kaikkien tietävän paljon vähemmän kuin luulemme. Hän toteaa myös, että kaikkein vaikeinta on johtavissa asemissa olevilla, koska tieto heidän ympärillään vääristyy eikä heillä kiireen keskellä ole oikeasti mahdollista oikean tiedon löytämiseen. Maailman muuttuessa yhä kompleksisemmaksi tiedämme yhä vähemmän – kaikki meistä.
Oppimisen johtamisessa on kyse tämän tosiasian hyväksymisestä. Oppimisen johtamisella en tarkoita sitä, mitä koulun rehtori tekee. En myöskään tarkoita sitä, mitä yrityksen HR tekee. Tarkoitan sillä sitä, mihin jokaisen johtajan pitää kiinnittää huomionsa. Kyse on tärkeimmästä johtamistehtävästä kompleksisessa maailmassa.
Johtamisopit
Perinteiset johtamisopit keskittyvät yhteen asiaan, jona ajatellaan johtavan haluttuun tulokseen. Laatujohtamisessa se on laatu. Tulos- ja tavoitejohtamisessa ajatellaan näiden asioiden ohjaavan ihmisten käyttäytymistä. Matti Alahuhdan Johtajuus-kirjassa se on selkeän suunnan valintaa ja ihmisten saamista mukaan muutokseen. Autoritäärinen johtaminen uskoo pelon ja auktoriteetin voimaan.
Oppimisen johtaminen poikkeaa kaikista näistä kiinnittämällä huomio ihmisten ja työyhteisöjen kykyyn tarttua haasteisiin, löytää ratkaisuja ja luoda uutta. Lähestymistapa on kokonaisvaltainen. Se ei ennakolta lyö lukkoon sitä, millä menestys luodaan.
Oppimisen johtamiseen perustuva toimintakulttuuri painottaa itseohjautuvuutta ja hyödyntää laaja-alaisesti erilaisten ihmisten osaamista ja jatkuvaa oppimista. Se on osallistavaa ja innostavaa.
Mistä kannattaa aloittaa?
Oman johtamisen uudistamistarpeen jäljille pääsee pohtimalla ajankäyttöä. Kuinka paljon ajasta käytän työyhteisöni ihmisten kanssa? Mitä silloin teemme? Miten tuen jokaista kehittymään omassa työssään? Onko jatkuva ja laaja-alainen oppiminen osa yrityskulttuuriamme?
Hieman tarkemman kuvan saa tekemällä kymmenen kohdan oppimisen johtaminen -testin.
Juha Koskinen, 050 3424206