Johdan oppimista – viisi käytännön ohjetta
Oppimisesta on tullut työyhteisöjen tärkein menestystekijä. Oppiminen on voima, joka saa asioita tapahtumaan. Se on myös johtamisen tärkein kohde. Oppimisen johtaminen auttaa menestymään kompleksisessa maailmassa ihmisten avulla.
Seuraavat viisi kohtaa konkretisoivat sitä, mihin huomio kannattaa kiinnittää.
Ajattelun ja tekemisen suuri muutos
Ennustettavassa ja hidasliikkeisessä maailmassa ajattelu ja tekeminen voivat eriytyä toisistaan. Epävarmassa, monimutkaisessa ja epäsymmetrisessä maailmassa tarvitaan monipuolista osaamista ja erilaisten näkemysten yhdistämistä. Yhteinen ajattelu, uuden luominen, kokeilu ja tekeminen liittyvät yhteen. Tieto ei enää ole valtaa, mutta sen jakaminen voi sitä tuoda.
Hyödynnämmekö ihmisten koko osaamis- ja oppimispotentiaalin? Ovatko työtapamme osallistavia?
Oppimisen kytkeminen organisaation strategiaan
Jokaisella työyhteisöllä ja organisaatiolla on olemassa joku perustehtävä tai strategia. Ne määrittelevät, olemassaolon oikeutuksen perustan ja kilpailutilanteessa pärjäämisen.
Miten ihmiset osallistuvat perustehtävän tai strategian määrittelyyn? Mitä uutta osaamista ne edellyttävät?
Uudistava johtajuus
Oppimisen johtaminen on osallistavaa ja uudistavaa. Perinteinen osaamisen johtaminen ei ole erityisesti kumpaakaan vaan enemmänkin resursseja ja prosesseja ylläpitävää. Autoritäärinen johtaminen voi pyrkiä merkittäviinkin uudistuksiin. Johtajan henkilökohtainen visio ei kuitenkaan saa välttämättä ihmisiä mukaan.
Maltanko kuunnella ihmisiä? Onko meillä yhteinen ymmärrys oikeasta suunnasta? Onko sinulla tuntuma siihen, kuinka paljon onnistuneet uudistukset vaativat yhteistä aikaa ja työtä?
Kannustavuus arjessa
Kannustavuus edellyttää tavoitettavuutta ja läsnäoloa. Sama ei kuitenkaan päde toisin päin. Kannusta ihmisiä kokeiluihin ja sitä kautta jatkuvaan oppimiseen. Opettele antamaan rakentavaa palautetta.
Olenko tietoinen siitä, kuinka esimiehenä tartutan tunteita kanssaihmisiin? Kuinka paljon ajasta käytän ihmisten kanssa? Hallitsenko dialogisen, rakentavan vuorovaikutuksen?
Oppimisen pelikentän tuntemus
Oppiminen on sekä henkilökohtaista, että yhteisöllistä. Oppimalla voi saada tietoja ja taitoja, joltain toiselta. Oppimalla luodaan myös uutta.
Oppimisen keinoja on kymmeniä itseopiskelusta projektityöhön, valmennuksista työnkiertoon. Monipuolisesti käytettynä ne tukevat toisiaan.
Kuinka monta oppimisen tapaa tunnen? Mitä niistä käytän itse? Osaanko tunnistaa työyhteisölleni luontevimmat tavat ja osaanko tukea ihmisiä löytämään itselleen sopivimmat oppimisen keinot?
Juha Koskinen