Jalkauttaminen kannattaa lopettaa. Strategia on jatkuva oppimisprosessi, johon otetaan mukaan oma henkilöstö, asiakkaat ja sidosryhmät.
Jalkauttamisen ongelma
Vieläkö jalkautatte strategioita? Ei pitäisi, sillä jalkauttaminen on vahva indikaatio siitä, että ”jalkautettava” asia ei toteudu. Jalkauttamistakin pahempi sana on valuttaminen. Siihenkin joskus törmää.
Jalkauttaminen kertoo, että joku on suunnitellut jotain, jonka haluaa toteutuvan. Tämä synnyttää useita ongelmia.
Toiminnan luonteella ja toimintaympäristöllä on toki väliä. Missä on tai miten synnytetään tarvittava ymmärrys asian suhteen? Paljonko on aikaa? – kysymykset johtavat oikeille jäljille.
Biojalostamo vaatii aikaa ja kokemusta
Perinteisessä raskaita investointeja vaativassa teollisuudessa on edelleen ymmärrettävää, että strategiset päätökset valmistellaan huolella. Prosessi voi kestää vuosia. Päätös uuden sellutehtaan (biojalostamo) rakentamisesta perustuu lukemattomiin markkinoiden, toimintaympäristön, teknologian ja rahoituksen analyyseihin. Tässä merkittävä rooli on johdolla sekä monialaisella asiantuntijuudella. Tehtaita ei rakenneta yrityksen ja erehdyksen sekä nopeuden kokeilujen kautta.
Palvelut ovat toista maata
Palveluliiketoiminnoissa autenttinen tieto asiakkaiden tarpeista ja käyttäytymisestä on asiakastyötä tekevillä. Johto toimii väistämättä erilaisten toteumaa kuvaavien raporttien varassa. Johdon voi olla vaikea hahmottaa strategisesti tärkeitä varhaisia signaaleja. Tärkeää on huomata, että peristeisetkin toimialat sisältävät entistä enemmän palvelua.
Pelifirmoista löytää esimerkkejä itseohjautuvuudesta ja nopeiden kokeilujen voimasta. Pelitiimi tietää pelistään takuulla enemmän kuin yrityksen johto. Ainakin lehtijutun perusteella Supercellin Ilkka Paananen haluaa tehdä itsestään mahdollisimman tarpeettoman.
Muutoksen suunta
Selkeä suuntaus on jo pitkään ollut suunnittelun ja tekemisen entistä tiiviimpi kytkeytyminen toisiinsa. Takana ovat ajat, jolloin suunnittelu ja tekeminen oli eriytetty. Syitä tälle on helppo löytää.
Ihmiset ovat entistä koulutetumpia. Tieto ei ole entiseen malliin auktoriteetin lähde. Tiedon jakaminen voi sitä olla. Työn merkitys syntyy osallisuuden tunteesta ja konkreettisista vaikuttamismahdollisuuksista.
Internet ja sosiaalinen media ovat tehneet maailmasta pienen samalla, kun ne tuottavat ainakin illuusion omasta erinomaisuudesta. Usko auktoriteetteihin, ainakin oman kuplan ulkopuolella, on romahtanut.
Paras tieto asioista on niillä, jotka varsinaista arvoa tuottavaa työtä tekevät. Varsinkin suurissa organisaatioissa johto on välillisen ja suodattuneen tiedon varassa. Se tekee toimintaympäristön uusien signaalien ja todellisen tilanteen hahmottamisesta vaikeaa.
Jalkauttamisesta oppimisprosessiin
Lopetetaan siis strategioiden jalkauttaminen. Sisäistetään se, että strategiatyö on jatkuva oppimisprosessi. Strategiaa eletään yhdessä joka päivä.
Juha Koskinen