Datasta on tullut yritysten uusi tuotannontekijä koko arvoketjun suorituskykyä ohjaava voima. Se ei enää lepää passiivisesti järjestelmissä, vaan virtaa prosessien läpi ja muuttaa niitä. Kun tieto on oikein määriteltyä ja kulkee ilman kitkaa, tilaus‑toimitusketjuista tulee läpinäkyviä, ennakoivia ja kestäviä. Kehitys informaatiotaloudesta nykyhetken sääntelyyn, datan jakamisen luottamusketjuihin ja automaatioon selittää, miksi elinkaarikestävä datatalous on noussut yritysten kilpailukyvyn keskiöön ja miksi se on yksi uuden Tilaus&Toimitus 2026 -seminaarin kantavista teemoista.
Datatalouden historiallisen kehityskaaren merkitys
Datatalous ei ole uusi ilmiö, vaikka sen rooli onkin vahvistunut viime vuosina. Taustalla on vuosikymmenten kehitys. Jo 1960‑ ja 1970‑luvuilla puhuttiin informaatiotaloudesta, kun tutkijat alkoivat ymmärtää tiedon merkitystä tuotannontekijänä. Tällöin tarkasteltiin ennen kaikkea tiedon välittymistä ja tietotekniikan mahdollisuuksia. 1990‑luvulla keskustelu siirtyi tietotalouteen, jossa ihmisten osaaminen ja innovaatioiden synty nousivat keskiöön. Data oli toki olemassa jo tuolloin, mutta sitä pidettiin lähinnä prosessien ohessa syntyvänä sivutuotteena.
Varsinainen murros koettiin 2000‑luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopussa. Pilvipalveluiden, älypuhelimien ja sosiaalisen median kasvu synnytti valtavia tietomassoja, ja Big Data nousi keskustelujen ytimeen. Painopiste oli kuitenkin vielä tekninen, miten dataa kerätään, tallennetaan ja analysoidaan. Pian huomattiin, että pelkkä suurten tietomassojen keruu ei riitä. Tarvittiin taloudellisia rakenteita, sääntelyä ja toimintamalleja, jotka mahdollistavat datan hyödyntämisen eri toimijoiden välillä. Tämä oivallus loi pohjan nykyiselle datatalouden käsitteelle.
EU:n ja Suomen rooli datatalouden suunnannäyttäjinä
Euroopan unioni nosti datatalouden strategisesti keskiöön noin vuodesta 2014 alkaen. Erityisesti GDPR:n voimaantulo vuonna 2018 teki datasta virallisesti säädeltyä omaisuutta. Samalla siitä tuli strateginen voimavara, jonka avulla Eurooppa pyrkii vahvistamaan asemaansa globaaleilla markkinoilla. Sääntely ei jäänyt tekniseksi kysymykseksi, vaan datasta tuli hallitusten, johtoryhmien ja strategiatyön teema.
Suomessa datatalouden termin käyttö on yleistynyt erityisesti vuoden 2019 jälkeen Sitran reilun datatalouden tiekartan myötä. Nykyään datatalous kytkeytyy kaikkeen kansallisesta huoltovarmuudesta vihreään siirtymään ja tekoälyn kehitykseen. Työ‑ ja elinkeinoministeriön (TEM) datatalouden kasvuohjelma on vahvistanut käsitteen asemaa ja tuonut sen konkreettisesti julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiin tavoitteisiin.
Datatalouden ja talousdatan ero – ja miksi sillä on väliä
Datatalouden käsite kannattaa erottaa talousdatasta. Datatalous tarkoittaa kokonaisuutta, jossa dataa kerätään, jaetaan ja hyödynnetään tavoitteellisesti. Sen arvo näkyy sisäisen tehokkuuden kasvuna, paremman asiakaskokemuksen syntynä ja uusien liiketoimintamallien mahdollistumisena.
Talousdata puolestaan on perinteistä taloushallinnon tietoa kuten laskuja, maksuja, tilaus‑ ja toimitusviestejä sekä tiliöintejä. Se on tärkeä osa kokonaisuutta, mutta datatalous syntyy vasta silloin, kun tietoa johdetaan ja siitä rakennetaan toistettavaa arvonluontia.
Tilaus‑toimitusketjuissa datatalous näkyy erityisen konkreettisesti. Samat tapahtumat voivat yhtä aikaa ohjata operatiivista tekemistä, tukea asiakaspalvelua ja muodostaa laskutuksen perustan. Jos tieto on yhteismitallista ja virtaa järjestelmästä toiseen ilman keskeytyksiä, koko arvoketju toimii sulavasti. Jos taas tietoa joudutaan korjaamaan, täydentämään tai selittämään käsin, syntyy kitkaa, ja kitka näkyy suoraan hukattuina euroina ja hitaina prosesseina.
Laadukas data – elinkaarikestävyyden ydin
Laadukas data on datatalouden perusedellytys. Laatu ei tarkoita vain oikeellisuutta, vaan myös ajantasaisuutta, käyttötarkoituksen mukaista rakennetta ja sitä, että kaikki osapuolet ymmärtävät tiedon samalla tavalla. Kun yritys lähettää kumppanilleen esimerkiksi hinnan, vastaanottajan ei tulisi joutua arvailemaan arvonlisäverollisuutta tai valuuttaa. Yksiselitteisyys ja kunnollinen metadata takaavat sen, että tieto on jaettavissa ilman jatkuvaa tulkintaa.
Automaation näkökulmasta datan on oltava ehdottoman täsmällistä. Tekoäly ja ohjelmistot eivät päättele rivien välistä, vaan tarvitsevat loogista, virheetöntä ja rakenteellisesti yhtenäistä tietoa. Kun data on tässä mielessä kunnossa, myös luottamus organisaatioiden välillä kasvaa. Tieto voidaan ottaa vastaan sellaisenaan ja käyttää sellaisenaan. Tässä kohdin datatalous muuttuu konkreettiseksi rahalliseksi hyödyksi, mitä vähemmän aikaa kuluu varmistamiseen, selittämiseen ja korjaamiseen, sitä enemmän vapautuu resursseja itse liiketoimintaan.
Tilaus&Toimitus 2026 tarkastelee datatalouden konkreettista hyötyä
Tilaus&Toimitus 2026 -vuositapahtuma järjestetään tiistaina 26.5.2026 Helsingissä sekä etäyhteydellä. Päivän puhujissa on muun muassa Työ‑ ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija Mika Kataikko, joka vastaa datatalouden kasvuohjelman toimeenpanosta. Hän avaa puheenvuorossaan datatalouden liiketoimintapotentiaalia ja sitä, miten organisaatiot voivat muuttaa datastaan todellista arvoa.
Jos tavoitteenasi on vähentää tilaus‑toimitusketjujen kitkaa ja rakentaa toimiva yhteistyöketju, jossa tieto kulkee laadukkaasti ja automaatio toimii, tapahtuma tarjoaa käytännöllisiä työkaluja ja selkeitä askelmia etenemiseen. Ajantasainen ohjelma ja ilmoittautumislinkki löytyvät tapahtumasivulta.
Jaana Koskinen