Lausuntopyynnön diaarinumero: VK/5449/2026
KYSYMYS: Tulisiko Eurooppalaisen standardin mukaista verkkolaskutusta mielestänne edistää lainsäädännöllä?
Ajantieto Oy katsoo, että eurooppalaisen standardin (EN 16931) mukaisen verkkolaskutuksen käyttöönottoa on tarpeen edistää lainsäädännöllisin keinoin. Lainsäädäntö varmistaisi standardin laajan ja yhdenmukaisen käyttöönoton, mikä tehostaisi taloushallinnon prosesseja sekä parantaisi talousdatan yhteen toimivuutta ja automaatiota yli organisaatiorajojen. Standardi EN 16931 on keskeinen osa eurooppalaisen taloushallinnon digitalisaatiota ja rajat ylittävää yhteen toimivuutta; EU:n tuleva VAT in the Digital Age -paketti edellyttää heinäkuusta 2030 alkaen, että EU-alueella ainakin rajat ylittävät laskut toimitetaan sähköisesti tämän standardin mukaisesti. Kansallisella lainsäädännöllä Suomi voi valmistautua tähän muutokseen etupainotteisesti ja varmistaa, että kotimaiset toimijat hyötyvät uudistuksen eduista jo hyvissä ajoin.
Ilman lainsäädännön ohjausta standardin laaja käyttöönotto saattaa jäädä vajavaiseksi. Erityisesti pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on rajalliset mahdollisuudet hahmottaa standardien käytön laajempia hyötyjä ja merkitystä. Lainsäädännön tuki ohjaa myös nämä toimijat ottamaan standardin käyttöön ja varmistaa, että hekin pääsevät hyötymään talousprosessien digitalisoinnin eduista. Rakenteisen talousdatan hyödyntäminen myötä manuaalinen työ vähenee, tietojen laatu paranee virheiden karsiutuessa ja tiedonkulku nopeutuu. Kun taloustieto on alusta alkaen digitaalisessa ja standardoidussa muodossa, sitä voidaan tehokkaasti hyödyntää esimerkiksi automaattisessa raportoinnissa ja analytiikassa. Tämä tukee myös yritysten kestävän kehityksen ja vastuullisuuden tavoitteita, yhtenäisessä muodossa oleva data helpottaa esimerkiksi ympäristövaikutusten ja toimitusketjun vastuullisuustietojen kokoamista ja raportointia.
Ajantiedon näkemyksen mukaan pelkkä markkinaehtoinen kehitys ei johda riittävän nopeaan tai kattavaan muutokseen. Mikäli Suomi jättäytyy odottamaan markkinoiden itseohjautuvuutta, on vaarana, että jäämme jälkeen kansainvälisessä kehityksessä ja menetämme digitaalisen etumatkamme. Tästä syystä katsomme, että julkisen vallan selkeä ohjaus on tarpeen. Lainsäädännölliset toimet standardin käyttöönottamiseksi vahvistaisivat Suomen digitaalista kilpailukykyä ja varmistaisivat, että talouden toimijat pysyvät mukana eurooppalaisessa kehityksessä.
KYSYMYS: Tulisiko Peppol-hankintasanomien käyttöä mielestänne edistää lainsäädännöllä?
Kyllä tulisi. Lainsäädännöllinen tuki Peppol-hankintasanomien edistämiselle on sekä tarpeellinen että perusteltu. Sen avulla varmistetaan, että Suomen siirtyminen sähköisiin hankintasanomiin tapahtuu riittävän nopeasti ja kattavasti. Näin edistetään taloushallinnon digitalisaatiota ja rajat ylittävää yhteen toimivuutta sekä vahvistetaan suomalaisyritysten kilpailukykyä kansainvälisessä kaupankäynnissä. Ilman julkisen vallan ohjausta on olemassa riski, että kehitys jäisi markkinoiden varassa liian hitaaksi nykyisessä globaalissa kilpailutilanteessa. Suomen ei pidä antaa digitaalisen etumatkansa kaventua, vaan aktiivisilla lainsäädäntöhankkeilla tulee varmistaa, että suomalaiset organisaatiot hyötyvät Peppol-standardin tuomista hyödyistä täysimääräisesti ja pysyvät mukana eurooppalaisessa kehityksessä.
Peppol-standardiin perustuva sanomaliikenne on mahdollistettava kaiken kokoisille yrityksille. On varmistettava, että myös pienet ja keskisuuret yritykset pystyvät ottamaan Peppol-hankintasanomat käyttöön kohtuullisin kustannuksin ja ponnistuksin. Tämän tueksi tarvitaan koulutusta ja tiedotusta. On lisättävä ymmärrystä standardoitujen sanomien mahdollisuuksista ja hyödyistä, jotta kaikilla toimijoilla on valmiudet siirtyä uuteen toimintatapaan.
KYSYMYS: Tulisiko eKuitin käyttöä mielestänne edistää lainsäädännöllä?
Ajantieto Oy kannattaa rakenteisten sähköisten eKuittien käytön edistämistä lainsäädännön keinoin. Standardoitu eKuitti poistaa tarpeen paperikuittien kuvaamiseen ja skannaamiseen. Lainsäädäntöohjauksessa tulee huomioida myös EU:n eIDAS-asetus ja kehittyvät digitaaliset yrityslompakot, jotka tarjoavat turvalliset ja yhteen toimivat puitteet sähköisten tositteiden vaihtoon. On tärkeää varmistaa, että eKuitti-palvelut ovat kaikkien toimijoiden, myös pk-yritysten ja kuluttajien saatavilla. Lisäksi eKuittien laaja käyttöönotto tukee vastuullisuustavoitteita, esimerkiksi tuotteen takuutiedot ja digitaalisen tuotepassin (DPP) tiedot voidaan liittää sähköiseen kuittiin, mikä parantaa kestävän kehityksen mukaisten tietojen saatavuutta ja raportointia. Lainsäädäntötoimin varmistetaan, että eKuittien hyödyt toteutuvat laajasti ja että taloushallinnon digitalisaatio edistyy koko yhteiskunnan tasolla.
KYSYMYS: Minkälainen rooli valtionhallinnolla tulisi mielestänne olla sähköisten liiketoimintatositteiden käytön edistämisessä ja kehittämisessä?
Valtionhallinnon rooli sähköisten liiketoimintatositteiden edistämisessä on ennen kaikkea toimia suunnannäyttäjänä, verkottajana, tiedottajana ja valvojanakin. Valtion tulee edistää toimillaan tilaus-toimitusketjujen ja taloushallinnon prosesseja nykyaikaisiksi. Pitkäjänteinen, poikkisektorinen yhteistyö, jota valtio fasilitoi, on edellytys sille, että Suomi säilyy kilpailukykyisenä reaaliaikatalouden aikakaudella. Sähköisiin tositteisiin siirtymisessä on kyse koko taloushallinnon ekosysteemin modernisoinnista – koko toimitusketjun kattavasta digiloikasta – mikä vaatii vahvaa koordinaatiota ja visionääristä johtajuutta. Valtion tehtävä on tarjota tämä strateginen tuki, jatkaa määrätietoisesti jo aloitettua merkityksellistä digitalisaatiotyötä ja varmistaa, että yhteiskunnan sääntely- ja tukitoimet luovat parhaat mahdolliset puitteet uudistukselle.
KYSYMYS: Muut mahdolliset huomionne arviomuistiosta?
Valtionhallinnon on tärkeää jatkossakin viestiä selkeästi yhtäaikaisten muutosten vaikutuksista ja mahdollisuuksista. Liiketoimintatositteiden rakenteisuus, datan laatu ja saatavuus sekä tietoturva muodostavat perustan tekoälyn hyödyntämiselle taloushallinnossa.
Jaana Koskinen