Lasku&Maksu 2026 kokosi jo 15. kerran yhteen laskutuksen, maksamisen, talousdatan ja digitalisaation asiantuntijat pohtimaan, miltä taloushallinnon tulevaisuus näyttää seuraavien vuosien aikana. Päivän esityksissä nousi vahvasti esiin yksi yhteinen viesti: kyse ei ole enää yksittäisten prosessien automatisoinnista, vaan kokonaan uuden toimintamallin rakentamisesta.
Rakenteinen data, yrityslompakot, Peppol-sanomat, reaaliaikainen raportointi, automatisoituvat KYC (Know Your Customer) -prosessit, pikamaksut ja tekoäly muuttavat samanaikaisesti yritysten tapaa ostaa, myydä, laskuttaa, maksaa ja raportoida. Samalla myös taloushallinnon asiantuntijan rooli muuttuu.
”Peppolissa ei puhuta enää evoluutiosta vaan revoluutiosta.”
– Henri Taipale
Yrityslompakot tuovat luottamuksen digitaaliseen liiketoimintaan
Mikael Linden avasi puheenvuorossaan eurooppalaisen digitaalisen identiteetin ja yrityslompakoiden kehitystä. Yrityslompakkojen tavoitteena on mahdollistaa yritysten luotettava tunnistaminen, sähköiset leimat, varmennettujen todistusten vaihto sekä automatisoidut tunnistusprosessit koko Euroopassa.
Mikaelin esityksen ehkä puhuttelevin havainto liittyi nykytilaan.
”Yrityslompakon todisteet ovat yritysmaailman vastine kirjatulle kirjeelle.”
– Mikael Linden
Kun yritykset edelleen vaihtavat PDF-tiedostoja, kuvia ja erilaisia dokumentteja, yrityslompakot mahdollistavat rakenteisten ja varmennettujen todistusten käytön. Tällaisia voivat olla esimerkiksi yritysidentiteetti, kaupparekisteriote, ALV-numero, verovelkatodistus tai muu varmennettu tieto.
Samalla keskusteluun nousi käsite: KYBP (Know Your Business Partner). Tulevaisuudessa yritykset voivat tarkistaa ja vaihtaa kumppaneitaan koskevia todistuksia automaattisesti ilman manuaalista selvitystyötä.
Rakenteiset todistukset vähentävät manuaalista työtä, nopeuttavat läpimenoaikoja ja parantavat tiedon luotettavuutta.
Rakenteinen data ratkaisee
Monessa puheenvuorossa muistutettiin, että suurin haaste ei ole teknologia vaan data.
Rakenteinen data oli päivän punainen lanka. Sen merkitys nousi esiin yrityslompakoissa, Peppol-sanomissa, laskutuksessa, maksamisessa, viranomaisraportoinnissa ja tekoälyn hyödyntämisessä.
Moni organisaatio on jo digitalisoinut laskun, mutta seuraava kehitysaskel on paljon suurempi. Jokainen vaihe sopimuksesta tilaukseen, toimitukseen, laskutukseen, maksamiseen ja raportointiin on muutettava rakenteiseksi dataksi.
Juuri tästä syystä myös katalogit, tuotetiedot ja masterdata nousivat keskusteluun useissa yhteyksissä. Peppol-sanomien laajempi hyödyntäminen ei onnistu ilman laadukasta, rakenteista ja standardoitua dataa.
Laskudata ei synny laskulla
Harri Vilkman muistutti, että laskudata ei synny laskulla. Se syntyy jo paljon aikaisemmin liiketoimintaprosesseissa, tilauksissa, sopimuksissa, toimituksissa ja palvelutapahtumissa.
Lasku on vain näkyvin osa paljon laajempaa tiedon virtaa.
Siksi myös sähköisen tilaamisen merkitys korostuu. Vaikka verkkolaskutus on Suomessa jo arkipäivää, sähköinen tilaus-toimitus-prosessi ei ole vielä saavuttanut samaa kypsyystasoa. Peppol-kehityksen seuraava vaihe kohdistuukin juuri hankintasanomiin, tilauksiin, toimitusvahvistuksiin ja koko prosessin automatisointiin.
Kansainvälisessä liiketoiminnassa Peppol on jo tätä päivää
Henri Taipaleelta kysyttiin tapahtumassa, pitäisikö kansainvälisessä yrityksessä olla Peppol jo käytössä.
Vastaus oli selkeä: kyllä pitäisi.
Belgia, Ranska ja Saksa ovat jo edenneet omissa mandaateissaan, ja muu Eurooppa seuraa nopeasti perässä. Peppol ei ole enää pelkkä verkkolaskuratkaisu, vaan kansainvälisen liiketoiminnan infrastruktuuri. Yksi liityntä mahdollistaa yhteydet kaikkiin Peppol-verkostossa toimiviin yrityksiin ilman maakohtaisia ratkaisuja.
Samalla heräsi tärkeä kysymys myös suomalaisille yrityksille: tuudittaudummeko verkkolaskutuksen edelläkävijöinä omaan kuplaamme samalla kun muu maailma rakentaa seuraavan sukupolven standardeja ja raportointimalleja? Tämä viesti toistui useissa esityksissä.
Kaizen-ajattelu auttaa muutoksen läpiviennissä
Piritta Järvinen toi kansainvälisen konsernin näkökulman muutokseen. Hänen viestinsä oli käytännönläheinen: kaikkea ei tarvitse saada valmiiksi kerralla.
Peppolin käyttöönotto kansainvälisessä ympäristössä vaatii vielä eri maiden vaatimusten, järjestelmien ja toimintamallien yhteensovittamista. Muutos onnistuu vaiheittain, kokeilemalla ja oppimalla.
Kaizen-ajattelu eli jatkuva parantaminen nousi vahvasti esiin. Pienet onnistumiset rakentavat pohjaa seuraaville kehitysaskelille.
Taloushallinnon työ muuttuu
Teknologian kehittyminen ei poista taloushallinnon ammattilaisia, mutta se muuttaa työn sisältöä merkittävästi.
Carita Määttä muistutti, että automaatio ei poista virheitä, vaan synnyttää myös uudenlaisia virheitä, joiden ymmärtäminen vaatii vahvaa prosessi- ja teknologiaosaamista.
Monessa puheenvuorossa korostui sama ajatus: taloushallinnon työ siirtyy käsittelystä ohjaamiseen, valvontaan ja poikkeamien tunnistamiseen.
Päivän aikana kuultiin myös muistutus, joka jäi monen mieleen:
”Tekoälyagentilla ei ole vastuuta.”
– Henri Taipale
Vaikka tekoäly hoitaa yhä enemmän työvaiheita, vastuu säilyy ihmisellä. Taloushallinnon asiantuntijan tehtävänä on jatkossakin varmistaa datan laatu, kontrollien toimivuus, sääntöjen noudattaminen ja poikkeamien käsittely.
Kuka omistaa prosessin?
Yksi tapahtuman kiinnostavimmista kysymyksistä liittyi prosessinomistajuuteen.
Kun lasku on vain yksi osa tilaus-toimitus-maksu-ketjua, kuka todellisuudessa omistaa laskutusprosessin?
Laskudataa on hyödynnetty tähän asti vain murto-osalta sen mahdollisuuksista. Samalla compliance, raportointi, analytiikka ja viranomaisvaatimukset tarvitsevat yhä tarkempaa rivitason tietoa.
Tulevaisuudessa kilpailuetu syntyy organisaatioille, jotka kykenevät hallitsemaan koko talousdataketjua eivätkä pelkästään yksittäisiä järjestelmiä.
Luotettavuus, turvallisuus ja riskienhallinta korostuvat
Maksaminen, tunnistautuminen ja viranomaisvalvonta muuttuvat samanaikaisesti. Henna Säntti kuvasi, kuinka yritysten maksuliikenne siirtyy kohti reaaliaikaisuutta. SEPA-pikamaksujen käyttö kasvaa nopeasti, kassanhallinta nopeutuu ja yritykset saavat sekä rahat että maksutiedon käyttöönsä lähes välittömästi. Samalla uusi maksupalveluasetus sekä digitaaliseen euroon liittyvät kehityshankkeet muuttavat yritysten maksamisen toimintaympäristöä tulevina vuosina.
Jani Pylkäs muistutti, että myös petokset, harmaa talous ja rahanpesu kehittyvät digitaalisen talouden mukana. EU:ssa valmistellaan parhaillaan yhtenäisempää rahanpesun torjunnan sääntelyä ja valvontaa, mikä korostaa asiakkaan tuntemista, riskien arviointia ja jatkuvaa seurantaa.
Taloushallinnon ammattilaisilta edellytetään aiempaa enemmän kykyä tunnistaa poikkeamia, arvioida riskejä ja varmistaa tiedon oikeellisuus automatisoiduissa prosesseissa.
Taloushallintomaailman uusi järjestys
Lasku&Maksu 2026:n vahvin viesti oli selkeä: taloushallinnon tulevaisuus rakentuu rakenteisen datan, yhteisten standardien, digitaalisen luottamuksen ja automaation varaan.
Yrityslompakot, Peppol-sanomat, reaaliaikainen raportointi, digitaalinen tunnistaminen ja tekoäly eivät ole erillisiä kehityshankkeita. Ne muodostavat yhdessä uuden taloushallintomaailman järjestyksen.
Ja ehkä päivän tärkeimmän opin voi tiivistää ajatukseen: ”Suurin työ on rakenteisen datan kokoaminen.” – Henri Taipale
Jaana Koskinen, toimitusjohtaja
Ajantieto Oy