Torstaina 26.3.2026 järjestettävä uudistettu koulutus “Pakolliset laskumerkinnät – arvonlisävero, verokohtelukoodit ja verkkolaskut” kokoaa yhteen kolme käytännössä toisiinsa limittyvää kokonaisuutta: arvonlisäverotuksen laskutusvaatimukset, laskulla käytettävät verokohtelukoodit sekä verkkolaskutuksen kehityspolku kohti 2030-lukua. Kokonaisuus palvelee erityisesti osto- ja myyntilaskujen sekä laskudatan parissa työskenteleviä, tietosisällöstä vastaavia ja laskutusprosessien toimivuutta kehittäviä asiantuntijoita. Mukana on myös osuus ulkomaanlaskuista, joten sisältö soveltuu sekä kotimaan että kansainvälisen kaupan tilanteisiin.
Mitä laskulla tarkoitetaan – ja miksi määritelmä merkitsee?
Arvonlisäverotuksessa lasku ei ole pelkkä maksupyyntö, vaan verotuksellinen asiakirja, jonka tietosisältö tukee veron määräämistä, ilmoittamista ja vähentämistä. Siksi laskun määritelmä ja sisältövaatimukset eivät ole muodollisuuksia, vaan käytännön edellytys oikealle verokäsittelylle. Koulutuksessa avataan, mitä laskulla tarkoitetaan arvonlisäverotuksessa ja mitkä tiedot ovat pakollisia riippumatta siitä, onko kyse paperilaskusta, PDF:stä tai rakenteisesta, EU-standardin (EN 16931) mukaisesta verkkolaskusta.
Pakolliset laskumerkinnät arvonlisäverotuksessa – pienet kentät, suuret seuraukset
Pakollisten laskumerkintöjen kokonaisuus rakentuu osapuolten tunnistettavuudesta, tapahtuman riittävästä yksilöinnistä ja verokäsittelyn selkeydestä. Täsmällinen laskusisältö vähentää tulkinnanvaraa, tukee kirjanpitoa ja veroraportointia sekä toimii käytännön näyttönä verokohtelun oikeellisuudesta.
Erityisen kriittiseksi tilanne muuttuu, kun samalla laskulla on useita verokantoja. Tällöin laskun rakenne ja erittely ratkaisevat: verokannoittainen jakaminen, lisien kohdistaminen sekä mahdollisten laskutuslisien käsittely vaikuttavat suoraan siihen, miten vero lasketaan ja miten tieto siirtyy raportointiin. Myös alennukset on merkittävä niin, että niiden vaikutus veron perusteeseen on yksiselitteinen riippumatta siitä, onko kyse kerta-alennuksesta vai esimerkiksi vuosi- tai paljousalennuksesta.
Ajankohtaisia kysymyksiä ovat lisäksi toimitus- ja suoritusajankohdat sekä ennakkomaksujen maksupäivät. Milloin ajankohdat on eriteltävä, ja milloin riittää muu yksilöinti? Tämä ei ole vain “hyvä käytäntö” -kysymys, vaan liittyy veron suorittamisajankohtaan ja tositteen todistusvoimaan. Kokonaisuuteen kytkeytyy myös juokseva numerointi sekä tilanteet, joissa ostaja laatii laskun myyjän puolesta – erityisesti silloin, kun laskuja syntyy useista järjestelmistä.
Laskudatan säilytys, määräajat ja virheiden korjaaminen
Laskun elinkaari ei pääty lähettämiseen tai vastaanottamiseen. Säilytysvelvoitteet, arkistointi, tallennuspaikka ja -välineet sekä määräaikojen hallinta ovat keskeinen osa vaatimustenmukaisuutta. Verkkolaskutuksessa painopiste siirtyy yhä enemmän rakenteiseen dataan ja siihen, miten integraatiot ja rajapinnat säilyttävät tietosisällön oikein ilman hävikkiä tai muutoksia (audit trail). Tavoite on käytännöllinen: laskun tulee olla löydettävissä, luettavissa ja todennettavissa koko vaadittavan säilytysajan.
Koska virhetilanteita tulee väistämättä, käsitellään myös sitä, miten toimitaan, kun laskulla on virheitä tai puutteellisia tietoja. Milloin on pyydettävä uusi lasku, milloin kyse on vähäisestä virheestä ja mitä ostaja voi täydentää itse? Oikea menettely muutoslaskuissa ja korjauksissa tukee sekä veroriskin hallintaa että sujuvaa laskutus- ja reskontraprosessia.
ViDA etenee kohti 2030-lukua – miksi valmistautuminen kannattaa aloittaa ajoissa?
ViDA (VAT in the Digital Age) nostaa sähköisen laskutuksen ja digitaalisen raportoinnin entistä keskeisempään rooliin. Järjestelmien kyky tuottaa oikein jäsenneltyä, rakenteista laskudataa ja välittää se eteenpäin muuttuu yhä selvemmin riskienhallinnan ja tehokkuuden kysymykseksi. Kun laskutus ja raportointi kytkeytyvät tiiviimmin toisiinsa, jälkikäteinen korjaaminen vaikeutuu ja “kerralla oikein” -ajattelu korostuu.
Verokohtelukoodit laskulla – mitä ne ovat ja miksi niistä tulee tärkeitä?
VAT Tax Category Code ja VATEX reason code, eli verokohtelukoodit ja verottomuuden syykoodit, eivät perustu suoraan arvonlisäverolakiin, mutta niiden käytännön merkitys kasvaa. Kun laskuja käsitellään järjestelmäketjuissa ja tietoa tulkitaan koneellisesti, koodit auttavat kuvaamaan verokäsittelyn logiikan yhdenmukaisesti. Samalla on olennaista erottaa pakolliset ja vapaaehtoiset tiedot, jotta laskudata pysyy hallittavana ja tukee automaatiota.
Verkkolaskutus ja laskutuksen ekosysteemi – askelmerkit kohti 2030-lukua
Verkkolaskutus ei ole pelkkä lähetysmuoto, vaan osa laajempaa laskutuksen ekosysteemiä, jossa laskudata virtaa yhä useammin suoraan tilauksesta toimitukseen ja lopulta rivitietona laskulle. Kun talousdataketju toimii, poikkeamia syntyy vähemmän, manuaalityö vähenee ja näkyvyys paranee. Koulutuksessa tarkastellaan verkkolaskujen läpivirtausta Suomessa ja kansainvälisesti sekä sitä, miten tulevat ratkaisut – kuten digitaaliset yrityslompakot – voivat vahvistaa tietovirtojen luotettavuutta ja turvallisuutta. Verkkolasku nähdään myös osana digitaalista hankintaprosessia, jossa ennakoitavuus ja reaaliaikaisuus korostuvat.
Kokonaisuus tarjoaa tiiviin ja käytännönläheisen otteen siihen, miten pakolliset laskumerkinnät, verokohtelukoodit ja verkkolaskudata kannattaa rakentaa kuntoon juuri nyt, jotta laskutusprosessit kestävät sekä nykyiset vaatimukset että 2030-lukua kohti etenevän kehityksen.
Koulutus: Pakolliset laskumerkinnät – arvonlisävero, verokohtelukoodit ja verkkolaskut
Ajankohta: To 26.03.2026 klo 09:00 – 12:00, WEBINAARI ja tallenne