Käänteinen arvonlisävero (reverse charge) on mekanismi, joka vaikuttaa yritysten laskutukseen ja kirjanpitoon. Se tarkoittaa, että ostaja, eikä myyjä, on velvollinen ilmoittamaan ja maksamaan arvonlisäveron (ALV). Tätä käytäntöä sovelletaan erityisesti kansainvälisessä kaupankäynnissä ja tietyillä toimialoilla, kuten rakennusalalla ja jätemetallikaupassa. Tässä artikkelissa on nostoja käännetyn arvonlisäveron soveltamiseen rakennusalan ulkopuolella.
Milloin käännetty arvonlisäverotus tulee sovellettavaksi?
Käännettyä arvonlisäverotusta voidaan soveltaa monissa eri tilanteissa, kuten:
- Palveluiden osto toisesta EU-maasta: Suomalainen yritys, joka ostaa palvelun toisesta EU-maasta, on velvollinen itse ilmoittamaan ja maksamaan arvonlisäveron. Tähän kuuluvat esimerkiksi konsultointi-, ohjelmisto- ja markkinointipalvelut.
- Erityistuotteet ja petosriskit: Päästöoikeudet ja metallijäte ovat käännetyn arvonlisäverotuksen piirissä, sillä ne ovat herkkiä arvonlisäveropetoksille.
- Palveluiden myynti EU:n ulkopuolelle: Vaikka myynti voi olla verotonta Suomessa, ostajan verovelvollisuus voi vaihdella vastaanottajamaan sääntöjen mukaan.
VIES-järjestelmä ja ALV-tunnisteen tarkistus
Jos käänteinen ALV perustuu EU-kauppaan, myyjän on varmistettava, että ostajalla on voimassa oleva ALV-tunniste. VIES-järjestelmä (VAT Information Exchange System) on Euroopan komission ylläpitämä hakukone, jonka avulla voidaan tarkistaa EU:n yritysten ALV-rekisteröinti. Mikäli yritysasiakkaan ALV-rekisteröinti ei näy järjestelmässä, on suositeltavaa pyytää virallinen todistus asiakkaan veroviranomaisilta.
Arvonlisäveroilmoituksissa ja laskumerkinnöissä yleisiä virheitä
Verohallinnon mukaan käännettyyn arvonlisäverotukseen liittyy vuosittain ilmoituspuutteita ja virheitä, kuten:
- Puutteelliset merkinnät arvonlisäveroilmoituksissa
- Virheellisesti sovellettu käännetty verovelvollisuus
- Laskumerkintävirheet, jotka voivat johtaa vero-oikaisuihin
Yritysten on tärkeää varmistaa, että arvonlisäveroilmoitukset ja laskut ovat oikein laadittuja välttääkseen mahdolliset sanktioit.
Kiinteä toimipaikka ja ALV-velvollisuus
Kiinteän toimipaikan käsite vaikuttaa siihen, kuka on arvonlisäverovelvollinen. Pääsääntöisesti:
- Jos myyjällä ei ole kiinteää toimipaikkaa ostajan maassa, sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta.
- Jos myyjällä on kiinteä toimipaikka ostajan maassa, myyjä on velvollinen maksamaan arvonlisäveron itse.
Esimerkkejä käännetyn arvonlisäverotuksen soveltamisesta palveluihin:
| Tilanne | Kiinteä toimipaikka? | Käännetty verovelvollisuus? |
| Ulkomainen yritys myy palvelun Suomeen | Ei | Kyllä, ostaja maksaa ALV:n |
| Ulkomainen yritys myy palvelun Suomeen | Kyllä | Ei, myyjä maksaa ALV:n |
| Suomalainen yritys ostaa palvelun EU:sta | Ei kiinteää toimipaikkaa myyjän maassa | Kyllä, ostaja maksaa ALV:n |
| Suomalainen yritys myy palvelun ulkomaille | Ei kiinteää toimipaikkaa ostajan maassa | Kyllä, ostaja vastaa ALV:stä |
Yhteenveto
Vaikka käännetty arvonlisäverotus voi tuntua monimutkaiselta, sen oikea soveltaminen auttaa yrityksiä välttämään veroriskejä ja sanktioita. Tämä menettely on erityisen tärkeä petosten torjunnassa ja harmaan talouden kitkemisessä.
Laskutuksen asiantuntija, haluatko syventää osaamistasi käännetystä arvonlisäverosta? Osallistu syventävään arvonlisäverokoulutukseen ja varmista, että yrityksesi noudattaa säädöksiä oikein. Lisätietoja löydät täältä: Ajantiedon koulutus käännetystä arvonlisäverotuksesta.