| Ajankohtaista

Ennakoitava ja riskiperusteinen malli tekoälyn hyödyntämiseen

Taloushallinnossakin tekoälyyn liittyviä kokeiluja ja käyttöä näkyy arjen prosesseissa kuten laskujen ja kuittien käsittelyssä ja niiden tiliöinneissä, poikkeamien tunnistamisessa ja asiakasviestinnässä. EU:n tekoälyasetus (AI Act) tuo yhteiset pelisäännöt tekoälyn käyttöön. Tekoälyasetuksen tavoitteena on edistää luotettavaa ja turvallista tekoälyn hyödyntämistä riskiperusteisesti niin, että toimijat tietävät etukäteen, mitä heiltä odotetaan.

Tekoälyasetus koskee jokaista organisaatiota

EU:n tekoälyasetus ei ole vain teknologia-alan toimijoiden sääntelyä. Se koskee käytännössä jokaista organisaatiota, joka ottaa tekoälyä käyttöön, hankkii tekoälypohjaisia palveluja tai rakentaa prosesseja, joissa tekoäly vaikuttaa päätöksiin, suosituksiin tai asiakasviestintään. Taloushallinnossa tarve huomioida tekoälyasetuksen vaatimukset syntyy usein juuri arjen käyttötapauksista, kun tehokkuutta haetaan automatisoinneilla ja avustavilla tekoälytyökaluilla.

Asetuksen peruslogiikka on riskiperusteinen; mitä suurempi riski ihmisille, turvallisuudelle tai perusoikeuksille, sitä tiukemmat velvoitteet. Ennakoitava sääntely vähentää epävarmuutta, helpottaa hankintoja ja parantaa luottamusta toimitusketjuissa ja sitä kautta tukee kilpailukykyä.

1.1.2026 valvonta käynnistyi ja viranomaisyhteistyö konkretisoituu

Vuoden 2026 alusta Suomessa tulivat voimaan lait, jotka koskevat tekoälyasetuksen toimeenpanoa valvovien kansallisten viranomaisten toimivaltuuksia. Valvonta on hajautettu usealle viranomaiselle, ja Traficom toimii kansallisena yhteyspisteenä sekä koordinoi toimeenpanoa Suomessa.

Käytännössä tämä tarkoittaa organisaatioille sitä, että tekoälyn käyttöä tarkastellaan yhä useammin osana normaalia valvontaa ja ohjausta. Taloushallinnon näkökulmasta korostuu erityisesti kyky osoittaa, mihin tekoälyä käytetään, miten sen tuottamia tuloksia hyödynnetään ja miten riskit (esim. tietosuoja tai päätöksenteon vinoumat) on huomioitu.

Suuririskiset tekoälyjärjestelmät, 2.8.2026 on keskeinen rajapyykki

Tekoälyasetus julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä 12.7.2024, ja se tuli voimaan 20 päivää julkaisemisen jälkeen 1.8.2024. Velvoitteita aletaan kuitenkin soveltaa vaiheittain, ja taloushallinnon kannalta keskeinen ajankohta on 2.8.2026, jolloin suurin osa vaatimuksista tulee käytännössä sovellettavaksi, eräät poikkeukset ja pidemmät siirtymäajat huomioiden.

Suuririskisyys määräytyy ennen kaikkea käyttötarkoituksen perusteella. Jos tekoälyjärjestelmää käytetään tilanteissa, joissa vaikutus ihmisiin voi olla merkittävä, velvoitteet tiukkenevat. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi työnhakuun ja työsuhteeseen liittyvät ratkaisut sekä olennaisiin palveluihin pääsyä koskevat arviot. Taloushallinnossa raja voi tulla vastaan esimerkiksi HR-prosesseissa tai silloin, kun tietojärjestelmä muodostaa osan henkilöön vaikuttavaa arviointia ja sen tuottamia tuloksia hyödynnetään päätöksenteossa tai päätösten valmistelussa.

Matalariskiset järjestelmät ja avoimuusvelvoitteet 2.8.2026

Vaikka monet taloushallinnon käyttötapaukset eivät ole suuririskisiä, asetuksen läpinäkyvyyteen liittyvät velvoitteet koskettavat laajasti organisaatioita. Komission mukaan läpinäkyvyyssäännöt täydentävät muuta sääntelyä ja tulevat sovellettaviksi elokuussa 2026.

Käytännössä tämä liittyy usein asiakasrajapintaan ja viestintään, esimerkiksi jo käyttäjä on vuorovaikutuksessa tekoälyn kanssa (esimerkiksi chatbot), vuorovaikutuksen luonne on tehtävä ymmärrettäväksi. Läpinäkyvyys vähentää väärinymmärryksiä ja vahvistaa luottamusta myös silloin, kun tekoäly toimii vain taustalla osana prosessia.

Toimitusketjun luottamusketju ja datan merkitys ekosysteemissä

Tekoälyasetuksessa velvoitteet jakautuvat roolien mukaan. Taloushallinnon palveluhankinnoissa ja ulkoistuksissa tämä on käytännön kysymys. Vastuu ei synny vain palvelujen ostamisesta, vaan myös siitä, miten järjestelmää käytetään, mihin sitä muokataan ja miten se kytketään prosesseihin.

Datan merkitys korostuu, kun samaan kokonaisuuteen tuodaan useita järjestelmiä, integraatioita ja aineistoja. Luottamus rakentuu jäljitettävyyden ja laadun varaan, siihen mitä tietoa käytetään, mihin tarkoitukseen, miten se suojataan ja miten poikkeamat havaitaan. Tämä auttaa varmistamaan, että automaatio on läpinäkyvää ja että vastuut toimitusketjussa ovat selkeät.

Tekoälysivistyksen vaaliminen ja relevantti tekoälykoulutus on osa riskienhallintaa

Sääntely ei toteudu pelkällä dokumentaatiolla, jos organisaatiossa ei ole riittävää ymmärrystä siitä, mitä tekoäly tekee, missä käyttötapausten rajat kulkevat ja miten virheet syntyvät ja havaitaan. Tekoälysivistys ja tehtäväkohtainen tekoälykoulutus ovat siksi osa riskienhallintaa, sillä ne vähentävät virheellisiä käyttötapoja ja parantavat kykyä tunnistaa tilanteet, joissa tarvitaan ihmisen valvontaa tai lisävarmistuksia.

Taloushallinnossa osaaminen liittyy erityisesti tulosten tulkintaan (epävarmuuden ja virheiden tunnistaminen), tiedon käsittelyyn (luottamuksellisuus ja käyttörajat) sekä prosessikontrolleihin (kuka hyväksyy, miten poikkeamat käsitellään ja miten vastuut jakautuvat). Kun osaamista rakennetaan roolien ja vastuiden mukaan, tekoälystä tulee hallittava osa toimintaa eikä ole irrallinen työkalu muiden teknologioiden joukossa.

Pelisäännöt mahdollistavat, eivät pysäytä

Pelisäännöt eivät ole jarru, vaan edellytys laajalle ja turvalliselle teknologioiden hyödyntämiselle. Kun velvoitteet ja vastuut ymmärretään, hankinnat selkeytyvät, toimitusketjuissa syntyy yhteinen kieli ja riskit pienenevät. Samalla luottamus kasvaa sekä organisaation sisällä että asiakkaiden ja kumppaneiden suuntaan.

Komissio julkaisi 19.11.2025 Digital Omnibus ehdotuksen, jonka tavoitteena on helpottaa tekoälyasetuksen toimeenpanoa ja keventää hallinnollista taakkaa. Kyse on lainsäädäntöehdotuksesta, joka etenee Euroopan parlamentin ja neuvoston käsittelyyn, joten organisaatioiden kannattaa seurata ohjeistuksen ja mahdollisten muutosten kehittymistä virallisten lähteiden kautta.

Tilaus&Toimitus 2026 -vuositapahtumassa on mukana Jenni Koskinen

Jenni Koskinen työskentelee Liikenne ja viestintävirasto Traficomissa johtajana vastuualueenaan digivalvonta, tietotuotanto ja datatalous. Hänen vastuulleen kuuluu uusien EUn digi, data ja tekoälysääntelyyn liittyvien viranomaistehtävien toimeenpano Suomessa. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus johto ja asiantuntijatehtävistä Traficomissa sekä sen edeltäjävirastossa Viestintävirastossa, ja hänellä on laaja näkemys EUn digitaalisen sääntelyn toimeenpanosta sekä käytännön kokemus verkostojen rakentamisesta ja sidosryhmäyhteistyöstä.

Tilaus&Toimitus 2026 -vuositapahtuma, ti 26.5.2026 klo 9 -16, etänä ja Hilton Helsinki Strand

Lähteet

  1. Euroopan komissio: AI Act – Shaping Europe’s digital future (aikajana ja soveltaminen). https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/regulatory-framework-ai
  2. EU AI Act Service Desk: Timeline for the Implementation of the EU AI Act. https://ai-act-service-desk.ec.europa.eu/en/ai-act/timeline/timeline-implementation-eu-ai-act
  3. Tietosuojavaltuutetun toimisto: Uudet säännöt vahvistavat luottamusta tekoälyyn – toimivaltuudet voimaan 1.1. https://tietosuoja.fi/-/uudet-saannot-vahvistavat-luottamusta-tekoalyyn-tekoalyasetusta-valvovien-viranomaisten-toimivaltuudet-tulivat-voimaan-1.1
  4. Työ- ja elinkeinoministeriö: EU:n tekoälyasetuksen kansallinen valvonta käynnistyy – lait voimaan 1.1.2026. https://tem.fi/-/eu-n-tekoalyasetuksen-kansallinen-valvonta-kaynnistyy-viranomaisten-toimivaltuuksia-koskevat-lait-voimaan-vuoden-alusta
  5. Traficom: Tietoa EU:n tekoälyasetuksesta. https://traficom.fi/fi/viestinta/datatalous-ja-digipalvelut/tietoa-eun-tekoalyasetuksesta
  6. Traficom: Uudet säännöt vahvistavat luottamusta tekoälyyn Euroopassa. https://traficom.fi/fi/ajankohtaista/uudet-saannot-vahvistavat-luottamusta-tekoalyyn-euroopassa
  7. Euroopan komissio: Code of practice on marking and labelling of AI-generated content (Art. 50 ja elokuu 2026). https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/code-practice-ai-generated-content
  8. Euroopan komissio: Digital Omnibus on AI Regulation Proposal (julkaistu 19.11.2025). https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/library/digital-omnibus-ai-regulation-proposal