Verohallinto julkaisi 1.7.2026 päivitetyn ohjeen Arvoseteleiden arvonlisäverotuksesta (VH/961/00.01.00/2026). Vero-ohje sisältää merkittäviä täsmennyksiä arvoseteleiden arvonlisäverokäsittelyyn tilanteissa, joissa käytännön tulkinnat ovat aiemmin aiheuttaneet epävarmuutta.
Arvoseteleitä käytetään nykyisin huomattavasti laajemmin kuin perinteisiä lahjakortteja. Ne ovat osa henkilöstöetuja, kanta-asiakasohjelmia, markkinointikampanjoita, digitaalisia palveluita sekä erilaisia alusta- ja mobiiliratkaisuja. Samalla myös arvonlisäverotuksen oikea käsittely on noussut entistä tärkeämmäksi.
Päivitetty vero-ohje tarkentaa muun muassa arvosetelin määritelmää, yksikäyttö- ja monikäyttöarvoseteleiden luokittelua, ilmaisten arvoseteleiden käsittelyä sekä tilanteita, joissa rajanveto arvosetelin ja maksuvälineen välillä ei ole yksiselitteinen.
Arvoseteleiden verokohtelu
Arvoseteleiden verokohtelu vaikuttaa siihen, milloin arvonlisävero suoritetaan, mistä arvosta vero lasketaan ja kuka veron suorittamisesta vastaa.
Verohallinnon päivitetty vero-ohje kokoaa yhteen käytännön tulkintatilanteita, jotka koskettavat niin arvoseteleiden liikkeeseenlaskijoita, välittäjiä kuin käyttäjiäkin. Erityistä merkitystä ohjeella on yrityksille, jotka hyödyntävät erilaisia palkitsemis- ja etujärjestelmiä tai myyvät tuotteitaan ja palveluitaan lahjakorttien ja digitaalisten arvosetelien avulla.
Käytännössä pieneltä vaikuttava luokittelukysymys voi ratkaista sen, syntyykö verovelvollisuus jo arvosetelin myyntihetkellä vai vasta silloin, kun seteli käytetään tavaran tai palvelun hankintaan.
Mikä on arvonlisäverotuksessa tarkoitettu arvoseteli?
Yksi vero-ohjeen keskeisistä teemoista on arvosetelin määritelmä.
Digitaalisten palvelujen, mobiilisovellusten ja etualustojen yleistyessä käytännössä esiintyy yhä useammin tilanteita, joissa on arvioitava, onko kyse arvonlisäverolainsäädännön tarkoittamasta arvosetelistä vai maksuvälineestä. Ratkaisulla voi olla merkittävä vaikutus verotukseen.
Ohjeessa käsitellään myös erilaisia prepaid-ratkaisuja, sähköisiä lahjakortteja ja voucher-malleja, joiden verokohtelu ei aina ole ollut yksiselitteinen.
Yksikäyttö- vai monikäyttöarvoseteli?
Arvosetelin luokittelu yksikäyttö- tai monikäyttöarvoseteliksi on edelleen keskeinen kysymys arvonlisäverotuksessa.
Yksikäyttöarvosetelin osalta verotus toteutetaan eri tavalla kuin monikäyttöarvosetelin kohdalla, minkä vuoksi luokittelu on tehtävä oikein jo liiketoimintamallia suunniteltaessa.
Verohallinnon päivitetty ohje sisältää uusia esimerkkejä tilanteista, joissa luokittelun vaikutukset konkretisoituvat. Erityisen hyödyllisiä ovat käytännön esimerkit, joiden avulla voidaan arvioida erilaisten liiketoimintamallien verokohtelua.
Henkilöstöedut, kanta-asiakasohjelmat ja markkinointikampanjat
Uudessa ohjeessa käsitellään myös ilmaiseksi annettavia arvoseteleitä sekä niiden vaikutuksia arvonlisäverotukseen.
Yrityksissä tämä koskee esimerkiksi markkinointikampanjoita, asiakaspalkitsemista, henkilöstölle annettavia etuja sekä erilaisia kanta-asiakasjärjestelmiä. Lisäksi ohje tarjoaa näkökulmia digitaalisiin etualustoihin ja mobiilipohjaisiin palveluihin, joiden käyttö on viime vuosina kasvanut voimakkaasti.
Monessa organisaatiossa juuri nämä tilanteet aiheuttavat tulkintahaasteita, sillä samassa järjestelyssä voi olla mukana useita toimijoita, erilaisia palveluja sekä useita verotuksellisia näkökulmia.
Jakelu, välitys ja ketjumyynti tarkastelussa
Arvoseteleihin liittyvät välitystilanteet voivat synnyttää haastavia arvonlisäverokysymyksiä.
Verohallinnon ohje tarkastelee muun muassa välittäjän ja liikkeeseenlaskijan rooleja, jakelupalkkioiden verokohtelua sekä tilanteita, joissa on arvioitava, onko kyse verollisesta palvelusta vai verottomasta rahoituspalvelusta.
Lisäksi ohjeessa käsitellään yksikäyttöarvoseteleiden ketjumyyntiä sekä sitä, miten veron peruste määritellään eri tilanteissa.
Syvenny vero-ohjeen käytännön vaikutuksiin
Ajantiedon koulutuksessa Arvoseteleiden arvonlisäverotuksesta – 1.7.2026 vero-ohjeen keskeiset tulkinnat ja käytännön vaikutukset käydään läpi päivitetyn vero-ohjeen tärkeimmät kannanotot sekä niiden vaikutukset käytännön arvonlisäverotukseen.
Asiantuntijana toimii EK:n ALV-asiantuntija Tiina Ruohola, joka on yksi Suomen arvonlisäverotuksen kokeneimmista asiantuntijoista. Koulutuksessa käsitellään muun muassa arvosetelin määritelmää, luokittelua, henkilöstöetuja, digitaalisten ratkaisujen verotusta, välitystilanteita sekä ajankohtaisia tulkintakysymyksiä käytännön esimerkkien avulla.
Webinaari järjestetään torstaina 3.9.2026 klo 9.00–11.00. Ohjelma ja ilmoittautuminen.
Koulutus soveltuu erityisesti kirjanpitäjille, pääkirjanpitäjille, talouspäälliköille, veroasiantuntijoille, tilintarkastajille sekä yrityksille, jotka laskevat liikkeeseen, välittävät tai käyttävät arvoseteleitä, lahjakortteja tai erilaisia etu- ja palkitsemisjärjestelmiä.
Linkki:
Arvoseteleiden arvonlisäverotuksesta – syventävä vero-ohje 1.7.2026