Oppimisen johtaminen ja johtamisoppeja

Oppimisen johtaminen ja johtamisoppeja

Oppimisen johtaminen on tuore näkökulma johtamistyöhön. Seuraavassa vertaan sitä joihinkin perinteisiin johtamiskäsitteisiin.

Ymmärrettävä perusmääritelmä johtamiselle löytyy helposti netistä (lähteenä tässä kirjoituksessa on osin käytetty Wikipediaa): se on tavoitesuuntautunutta vuorovaikutteista sosiaalista toimintaa. Johtamisen avulla pyritään siihen, että joukko ihmisiä toimii paremmin ja tehokkaammin kuin ilman johtamista.

Johtamisoppeja moneen lähtöön

Matti Alahuhta (Nokia, Kone) kiteyttää johtamisen mainiossa Johtajuus-kirjassaan: se on selkeän suunnan valintaa ja ihmisten saamista mukaan muutokseen.

Pelimaailman ajattelua edustaa Ilkka Paananen (Supercell): annetaan tärkeät päätökset alaisille ja tehdään itsestä lähes tarpeeton.

Aikanaan muodissa olleet tulos- ja tavoitejohtaminen ovat sukua keskenään. Tavoite on tulevaisuudessa määritelty haluttu tila, kun taas tulos tarkoittaa sitä, miten tämä haluttu tila on todellisuudessa toteutunut. Tavoitejohtamisen keskeinen idea on parantaa organisaation suorituskykyä kytkemällä organisaation jäsenet laajasti kehittämiseen ja johtamiseen.

Laatujohtaminen on johtamismalli, jossa laatua pyritään hallitsemaan ja johtamaan strategisesti. Laatujohtamisen ja -ajattelun tulee alkaa organisaation johdosta ja ulottua organisaation kaikkiin toimintoihin.

Prosessijohtamisessa organisaation suunnittelun ja ohjaamisen perusyksiköksi valitaan toimintaprosessi ja siitä vastaa tiimi. Prosessijohtamiselle on ominaista asiakasohjaus, jota kutsutaan myös horisontaaliseksi ohjaukseksi.

Maailmalla tuttu ilmiö on ns. management by perkele. Sitä voi kutsu myös pelko- tai huutojohtamiseksi, koska sen olennaisia osa-alueita ovat huutaminen, työntekijöiden vähättely ja loukkaava käytös. Autoritaarinen johtaminen tarkoittaa itsevaltaista johtamistyyliä, vahvaa ja keskitettyä vallankäyttöä.  Yksilönvapaus alistetaan johtajalle. Diktaattorit ja hirmuhallitsijat ovat esimerkkejä äärimmilleen viedystä autoritäärisestä johtamisesta. Jokainen voi pohtia, kuinka pitkään tällä tyylillä pärjää.

Strateginen johtaminen tarkoittaa tulevaisuuden strategisten päätösten tekoa sekä strategian muuttamista toiminnaksi. Strategisen johtamisen haaste on saada asiat toteutumaan myös käytännössä. Indikaatiosana on ”jalkauttaminen”. Sen kuullessa tietää, että strategian laatiminen on eriytynyt sen toteuttamisesta.

Oppimisen johtaminen yhdistää eri johtajuusteorioiden piirteitä

Johtamistaitojen teoriassa keskeistä on johtajan kyvykkyydet, ihmissuhdetaidot ja kognitiiviset taidot.
Ne eivät ole synnynnäisiä, vaan elämän varrella opittavia. Johtajuuden kontingenssi- ja kontekstiteoriasta otetaan tilannesidonnaisuus sekä vuorovaikutuksen että liiketoiminnan näkökulmista. Johtamisen vaihtoteoriassa keskeistä on ihmisten välinen vuorovaikutus, joka viime kädessä muovaa johtajuuden ja työyhteisön menestyksellisyyden.

 Kompleksi maailma, osallistavuus ja uudistumiskyky

Oppimisen johtaminen soveltuu erityisesti kompleksiseen maailmaan. Maailman muuttuessa yhä monimutkaisemmaksi voimme yksilöinä tietää yhä vähemmän. Oppimisen johtamisessa on kyse tämän asian hyväksymisestä ja hyödyntämisestä.

Oppimisen johtamisessa perusoletus on, että nykymaailmassa parhaiten pärjää monipuolisella jatkuvalla oppimisella, osallistavuudella ja erilaisten näkemysten huomioimisella. Niistä syntyy se uudistumiskyky, jonka avulla löytyvät pärjäämisen ja menestyksen polut.

Juha Koskinen