Tilanneälykäs aamiainen Ajantiedolla
Tilanneäly herätti ilahduttavasti kiinnostusta
Käsitteenä se on aika uusi ja vielä vähän käytetty.
Tilanneäly yhdistää monia tämän ajan polttavia teemoja. Sillä tarkoitetaan tilanteeseen sopivaa ja tietoista toimintaa. Siinä yhdistyy äly ja konkreettinen tilanne, joka voi olla lyhyt- tai pitkäkestoinen. Tilanneäly voi olla yksilöllistä, yhteisöllistä tai näiden yhdistelmä.
Tilanneälyn konkretisoinnissa olen käyttänyt viittä eri näkökulmaa: ajankäyttö, ratkaisukeskeisyys, työtavat, kohtaaminen ja oppiminen.
Aamun keskustelussa haettiin käytännön esimerkkejä tilanneälykkäästä ja -älyttömästä toiminnasta.
Tilanneäly – keskustelusta poimittua
Ensimmäinen esimerkki oli huono valmistautuminen palavereihin ja puhelimen häiritsevä käyttö.
Sanattomaksi jääminen tilanteessa pohditutti. Jossain paikoissa on hyvä, että ei lähde mukaan provosoituun keskusteluun. Hitaan temperamentin ihmisillä kyse on kuitenkin haastavasta asiasta. Ehkä nopea repliikki oikeaan kohtaan pysäyttää ja mahdollistaa asian puheeksi ottamisen.
Nopean temperamentin ihmisten kannattaa pitää varansa, että tilanteeseen tuskastuminen ei johda liian jyrkkään reaktioon.
Palautteen tukee aina olla selkeää, täsmällistä ja riittävän nopeaa. Positiivista palautetta kannattaa antaa muidenkin kuullen. Korjaava palaute sen sijaan on hyvä käydä läpi kahdestaan tai ainakin hyvin pienellä porukalla.
Erilaiset ihmistyypit puhuttivat. Kuinka kauan tulee sietää sitä, että joku juuttuu samaan asiaan, jää vatvomaan ja junnaamaan? Jämäkkä mutta ihmistä kunnioittava palaute on tällöin paikallaan.
Sovituista pelisäännöistä piittaamattomuuteen tai korostuneeseen itsekeskeisyyteen voi niin ikään puuttua jämäkän palautteen avulla.
Mitä haluat, että teen? on mainio kysymys ihmiselle, joka on jäänyt jauhamisen luuppiin.
Päälle puhuminen on ärsyttävää. Kannattaa opetella ”puhu yksi, kuuntele kaksi” -asennetta.
Muutamissa puheenvuoroissa tuli esiin oman impulsiivisuuden kurissa pitäminen. Asian tiedostaminen on jo hyvin tärkeä askel. Temperamentistamme ja persoonastamme riippumatta voimme vaikuttaa käyttäytymiseemme, kun asian tiedostamme.
Entä, jos pomo ei osaa kuunnella ja pitäytyy omissa käsityksissään? Kyse on silloin henkilöstä, joka ei ole oivaltanut yhdessä ajattelun ja tekemisen tärkeyttä. Kyse on hänen uskottavuudestaan, ei omasta. Jämäkkyys ja omien perusteltujen näkökantojen esiin tuominen kannattaa tässäkin tilanteessa.
Jos on epäselvyyttä viestin perille menosta, tulee kiinnittää erityistä huomioita katsekontaktiin. Samalla omaa puhettaan voi hieman hidastaa, vähentää äänen voimakkuutta ja tehdä ymmärrystä varmentavia kysymyksiä.
Yhden keskustelijan jo kauan sitten oppima asia oli: jos keskustelet idiootin kanssa, älä tee samaa. Tunteet tarttuvat, mutta tartuntaa voi vaimentaa omalla tietoisuudella. Sisäinen tunnetila ja ulkoinen käytös ovat aikuisilla kaksi eri asiaa.
LOPUKSI: jos joutuu oikein vaikeaan paikkaan, pitää ainakin muistaa hengittää!