Läsnäolo ja tietoisuus ovat kaksi eri asiaa
Suosittu Mindfulness-ajattelun yhdistää tietoisuuden ja läsnäolon. Ne on ruvettu näkemään yhteenkuuluvana sanaparina, ikään kuin samana asiana. Suomen mielenterveysseuran sivuilta löytää tyypillisen määritelmän: tietoisuus- ja läsnäolotaidoilla tarkoitetaan keskittymistä kulloinkin meneillään olevan hetken kokemiseen, havainnointiin ja hyväksymiseen.
Jos edellinen yhdistetään hyvän elämän olettamaan, on näkökulma kapea. Tarvitsemme elämässämme vaihtelua. Mieleen palautui juttu nuorehkosta miehestä, joka oli päättänyt kehittää Mindfulness-taidot huippuunsa. Hän pyrki olemaan tietoisesti läsnä koko ajan. Ei siitä mitään tullut. Meinasi pää räjähtää.
Tarvitaan tätä laajempi näkökulma. Se saadaan ymmärtämällä, että tietoisen minän takana on sitä vielä paljon laajempi tiedostamaton minä. Nobelisti Kahnemanin sanoin järjestelmä 2 (hidas) ja järjestelmä 1 (nopea, intuitiivinen). Toiseksi voimme olla fyysisesti ja mentaalisesti läsnä elämämme eri tilanteissa, tai sitten jossain muualla.
Tämä ajattelun kehikko auttaa sijoittamaan paikalleen muutamat tutut käsitteet ja aikamme ilmiöt. Elämämme on kokonaisuus. Voimme vierailla missä tahansa kuvattavissa kehikon osissa kunhan emme jumitu liiaksi yhteen niistä.
Mindfulness
Tietoisessa läsnäolossa tunteita yritetään havainnoida ja tarkastella sellaisenaan mitenkään arvottamatta niitä. Tunteen annetaan tulla ja sitten lipua pois, ikään kuin tunteet olisivat pilviä taivaalla. Tunteita kohtaan ollaan hyväksyviä ja avoimia. Niitä ei torjuta, eikä niihin takerruta.
Mindfulness on suurta bisnestä. Kursseja ja elämäntaito-oppaita riittää loppuelämäksi kullekin. Sen perusperiaatteet on hyvä oivaltaa ja opetella käyttämään niitä kohtuullisesti omassa arjessaan. Tietoinen läsnäolo on enemmän elämän pienistä asioista nauttimista kuin muodollisia harjoitteita.
Flow eli virtaus
Psykologi Mihály Csíkszentmihályin Flow-kokemuksessa ihminen paneutuu koko kapasiteetillaan keskittyneesti tavoitteelliseen toimintaan sulkien kaiken muun tietoisuudestaan. Optimaalinen flow-kokemus syntyy, kun henkilön taidot vastaavat käsillä olevaa haastetta ja hän on kiinnostuneesti paneutunut ko. asiaan.
Flow-kokemus siis liittyy läsnäolevaan tekemiseen. Flow fokusoi ja samalla rajaa tietoisuutta.
Lauri Järvilehtoa (Ajattelun ammattilainen 17.10.2011) lainaten: Sekä virtaus- että läsnäolokokemus perustuvat molemmat täydelliseen keskittymiseen. Flow-tila on toiminnallinen tila, jossa täysi huomio on käsillä olevassa asiassa. Flow ja mindfulness voidaan nähdä vastinpareina samoin kuin aktiivisuus ja lepo.
Flow ja mindfulness edellyttävät molemmat läsnäoloa. Entä jos se puuttuu?
Paikalla mutta ei läsnä
Kaveriporukka baarissa näplää kukin omaa älypuhelintaan. Kadulla kävellään kuulokkeet korvissa somepäivitystä tehden. Keskustelukumppani ei malta laittaa puhelintaan pois näkyviltä. Lapsia ulkoiluttava vanhempi on jälkikasvun sijasta keskittynyt puhelimeensa. Palaverissa ollaan paikalla, mutta keskitytään omiin asioihin. Esitetään omaa elämää reaaliajassa eri somekanavissa, mutta ei eletä sitä oikeasti.
Esimerkit kuvaavat nykyistä älypuhelinten aikakautta, joka alkoi vasta kymmenen vuotta sitten. Se on vienyt monet meistä mukanaan. Olemme koko ajan jossain muualla. Emme keskity. Säätäminen, keskeytykset ja tsekkaaminen ovat jatkuvaa. Elämme ajelehtimisen aikakautta.
Esimerkit paljastivat myös ongelman syyn. Olemme huomaamattamme addiktoituneet älypuhelimiin ja muihin mobiililaitteisiin. Riippuvuuksille on tyypillistä, että ne syntyvät vähitellen ja huomaamatta. Ympäristön yhdenmukainen käytös lisäksi tekee asiasta entistä hyväksyttävämmän ja voimistaa riippuvuutta entisestään.
Tietoinen yksinäinen
Neljäs tilanne yhdistää vahvan tietoisuuden läsnäolon puuttumiseen. Kyseessä voi olla yksinäinen ajattelija, taiteilija tai tieteen tekijä. Tästä nurkasta löytynevät myös henkilökohtaisesta vallasta haaveilevat. Kutsutaan tätä luokkaa guruasenteeksi.
Läsnäolon vahvistaminen
Voimme vahvistaa läsnäoloa muutamilla konkreettisilla keinoilla:
- Suljetaan sähköiset älylaitteet ihmisten seurassa tai laitetaan ne ainakin pois silmistämme
- Keskitytään yhteen asiaan kerrallaan
- Läsnä oleva keskustelu alkaa kuuntelun opettelemisella. Yritetään oikeasti ymmärtää, mitä toinen meille sanoo. Varmistetaan oma ymmärrys vielä kysymällä ja kertaamalla. Vältetään omien tunteiden ja ennakkoajatusten ylivaltaa
- Opetallaan myötätunnon taitoja: Havaitaan ja ymmärretään toisen tilanne ja tunnetila. Haetaan tunneyhteyttä ja eläytymistä toisen asemaan sekä halua toimia toisen puolesta. Tehdään konkreettisia tekoja toisen hyvän edistämiseksi
- Opetallaan käyttämään kaikkia aistejamme eri tilanteissa. Näön ja kuulon lisäksi meillä on niitä ainakin kolme
- Läsnäolon pysyvyyttä voidaan vahvistaa FKR-periaatteilla. Erotetaan faktat mielipiteistä. Kunnioitetaan toisiamme ihmisinä. Haetaan ratkaisuja eikä vatvota ongelmia
