Sekä kuuden kuukauden säännön että kolmen vuoden verosäännön soveltaminen vaatii asiantuntemusta ja tarkkaa seurantaa.
Verohallinnon vero-ohje ”Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus sekä verosopimuksen mukainen asuminen – luonnolliset henkilöt” on päivitetty 29.1.2025. Ohjeessa käsitellään luonnollisten henkilöiden verovelvollisuusaseman määräytymistä tuloverolain mukaan sekä verosopimuksen mukaisen asuinvaltion määrittelyä. Se tarjoaa yksityiskohtaista tietoa siitä, milloin henkilö katsotaan Suomessa yleisesti tai rajoitetusti verovelvolliseksi, sekä ohjeita verosopimusten soveltamiseen liittyen. Päivitetty vero-ohje tarjoaa ajantasaista tietoa ja tarkennuksia verovelvollisuusaseman määrittelyyn liittyvissä kysymyksissä.
Kuuden kuukauden säännön soveltamisen haasteita
Ulkomailla työskentelystä saadun palkan verotukseen liittyy keskeisesti niin sanottu kuuden kuukauden sääntö. Tuloverolain 77 §:n mukaan ulkomailla tehdystä työstä saatu palkka on Suomessa verovapaata, jos oleskelu ulkomailla johtuu tästä työstä ja kestää yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta, eikä työntekijä oleskele Suomessa enempää kuin keskimäärin kuusi päivää työskentelykuukautta kohden. Lisäksi edellytetään, että työskentelyvaltiolla on verosopimuksen mukaan verotusoikeus kyseiseen tuloon.
- Suomessa oleskelupäivien laskenta
Säännön mukaan työntekijä ei saa oleskella Suomessa enempää kuin keskimäärin kuusi päivää työskentelykuukautta kohden. Esimerkiksi 12 kuukauden työskentelyjakson aikana Suomessa oleskelupäiviä saa olla enintään 72. Oleskelupäiviksi lasketaan kaikki kalenteripäivät, jolloin työntekijä on fyysisesti Suomessa, mukaan lukien saapumis- ja lähtöpäivät. - Tilapäisen poissaolon vaikutus
Ulkomaantyöskentelyn aikana voi ilmetä tilanteita, joissa työntekijä joutuu palaamaan Suomeen tilapäisesti esimerkiksi perhesyiden tai terveyteen liittyvien syiden vuoksi. Tuloverolain 77 §:n mukaan ulkomaantyöskentelyn ei katsota keskeytyvän, jos Suomessa oleskelu johtuu pakottavasta, työnantajasta ja työntekijästä riippumattomasta ja odottamattomasta syystä. - Epäsäännöllinen oleskelu Suomessa
Jos työntekijän oleskelu Suomessa on epäsäännöllistä, voi olla haastavaa seurata, täyttyykö kuuden päivän keskiarvo. Useat lyhyet vierailut voivat nopeasti kerryttää oleskelupäiviä, mikä voi johtaa säännön soveltamisedellytysten rikkoutumiseen. - Työskentelyn keskeytyminen odottamattomista syistä
Jos ulkomaantyöskentely päättyy ennenaikaisesti esimerkiksi poliittisten levottomuuksien vuoksi, palkka voi olla verovapaata, vaikka kuuden kuukauden vähimmäisaika ei täyttyisi. - Työskentely useassa valtiossa
Jos työntekijä työskentelee useassa eri valtiossa saman ulkomaankomennuksen aikana, on huomioitava, että kuuden kuukauden sääntöä sovelletaan erikseen kussakin valtiossa. - Verosopimusten erityispiirteet
Eri valtioiden kanssa solmitut verosopimukset voivat sisältää poikkeavia määräyksiä, jotka vaikuttavat kuuden kuukauden säännön soveltamiseen.
”Ympätty kolmen vuoden sääntö” ja sen vaikutukset
Monissa Suomen tekemissä verosopimuksissa on ns. ”ympätty kolmen vuoden sääntö”, jonka mukaan Suomesta poismuuttanut henkilö saattaa virheellisesti käsitellä verosopimuksen mukaisen verotusoikeuden siirtyvän heti uuteen asuinvaltioon. Käytännössä tämä voi aiheuttaa merkittäviä verohaasteita ja -riskejä. Kaikki Suomen verosopimukset eivät siis sisällä ”ympättyä kolmen vuoden sääntöä”.
- Verosopimusten teknisyys ja tulkintahaasteet
Verosopimukset ovat usein monimutkaisia ja vaikeaselkoisia, minkä vuoksi niiden soveltaminen ilman riittävää asiantuntemusta voi johtaa virheellisiin tulkintoihin. - Suomen toissijainen verotusoikeus
Kolmen vuoden säännön mukaan Suomella on usein toissijainen verotusoikeus henkilöihin, jotka muuttavat pois Suomesta. Tämä tarkoittaa, että vaikka henkilö olisi muuttanut uuteen verosopimusvaltioon ja pitäisi itseään kyseisen maan verovelvollisena, Suomi voi silti periä veroa tietyissä tilanteissa. - Esimerkkejä soveltamisen haasteista
- Eläkkeiden verotus: Eläkkeiden verokohtelu vaihtelee eri verosopimuksissa, ja henkilö voi joutua tilanteeseen, jossa eläke verotetaan kahdessa maassa.
- LOB-säännöt (Limitation on Benefits): Nämä säännöt voivat rajoittaa verosopimuksen etujen käyttöä tietyissä tilanteissa, erityisesti jos muuttaja ei ole pysyvä asukas uudessa valtiossa.
Kansainvälinen henkilöverotus – ajankohtaiskatsaus
Sekä kuuden kuukauden säännön että kolmen vuoden verosäännön soveltaminen vaatii asiantuntemusta ja tarkkaa seurantaa. Kirjanpito- ja veroasiantuntijoiden on oltava tietoisia näistä säännöistä, jotta he voivat ohjeistaa asiakkaitaan oikein.
Ajantiedon koulutuksessa, Kansainvälinen henkilöverotus – ajankohtaiskatsaus, käydään läpi kansainvälisen työskentelyn verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyviä asioita niin Suomesta ulkomaille lähetettävän työntekijän kuin Suomeen tulevan ulkomaalaisen työntekijän kannalta sekä ulkomaisten vuokratyövoiman verotusta.
Koulutuksessa käsitellään Verohallinnon vero-ohjetta 29.1.2025 Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus sekä verosopimuksen mukainen asuminen ja vero-ohjetta 13.8.2024 Kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistaminen luonnollisten henkilöiden verotuksessa.
1.1.2025 voimaan tulleita uusia säännöksiä: Mitä kustannuksia työnantaja voi rajat ylittävässä työskentelytilanteessa korvata verovapaasti ja milloin syntyy veronalainen etu (asettautumispalvelut, muuttokustannukset, passi, viisumi työluvat ja viranomaisrekisteröinnit)
Koulutuksessa käsitellään lisäksi vero-ohjeita:
• Ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus
• Ulkomailta Suomeen tulevan verotus
• Ulkomaantyöskentelyn verotus
• Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta
Tiedoksi myös, että Verotus-lehdessä nro 1/2025 on perinteisesti julkaistu ajantasaiset luettelot tulovero-, perintö- ja lahjavero- sekä virka-apusopimuksista s. 123 – 130, Kansainvälisten veroasioiden palsta.
Jaana Koskinen
Ajantieto Oy