Helsingin Ruoholahdessa järjestetty Verkkolaskufoorumi 2025 vuosiseminaari kokosi tiistaina 11.11.2025 yhteen julkisen hallinnon, ohjelmistotalojen, operaattoreiden ja muiden taloushallinnon toimijoiden edustajia. Maksuton, hybridimuotoinen tilaisuus tarjosi yli 300:lle osallistujalle läpileikkauksen siitä, mihin suuntaan kansainvälinen verkkolaskutus, Peppol-sanomat, julkisten hankintojen tietovaranto ja yritysten digitaalinen identiteetti ovat kehittymässä.
Tilaisuuden avauspuheenvuorossaan Valtiokonttorin Tomi Rusi muistutti, että historia ei ole tae tulevasta: menneillä onnistumisilla ei enää pärjätä ellei datan laatu parane ja ellei verkkolaskusta ja digitaalisesta taloushallinnosta tehdä aidosti kaikille osapuolille sopivaa tapaa toimia ja tehdä liiketoimintaa.
Eurooppa-normi uudistuu, ViDA kirittäjänä
Valtiokonttorin Pirjo Ilola kävi läpi Eurooppa-normin (EN 16931) ajankohtaisen tilanteen ja siihen liittyvää standardityötä. Eurooppa-normi (EN 16931) on standardi sähköiselle laskutukselle, joka on kehitetty yhdenmukaistamaan sähköisten laskujen sisältöä ja rakennetta koko Euroopassa. Suomi on ollut aktiivisesti mukana myös eKuitti-standardin edistämisessä, ja Eurooppa-normin uudistuksessa on nyt tarkastelussa useita muutoksia, jotka vaikuttavat suoraan laskun sisältöön ja rakenteeseen.
Eurooppa-normin päivitys tuo mukanaan muun muassa:
- uusia verokohtelukoodeja ja tarkennuksia tavaran ja palvelun erotteluun laskun rivitietona
- vaatimuksia laskun luontiajan ja arvonlisäveron erittelyn osalta
- mahdollisuuden yhdistää tilaus–toimitusketjun tietoja laskulle entistä tarkemmin
- tarkennuksia pyöristyssääntöihin ja myös muiden verojen kuin alvin käsittelyyn
Taustalla vaikuttaa EU:n ViDA-kokonaisuus (VAT in the Digital Age), joka asettaa aikataulupaineita: 1.7.2030 mennessä uudet vaatimukset tulevat olemaan täysimääräisesti käytössä.
Ilola korosti, että standardityö ei jää viranomaisille: nyt alkaa työ operaattoreille, ohjelmistotaloille ja käyttäjille. Samalla Verkkolaskufoorumin ohjausryhmälle välitettiin toive, että se ottaisi aktiivisen roolin formaattien omistajuuden ja tulkintojen yhtenäistämisessä.
Kansainväliset Peppol-sanomat yleistyvät vauhdilla
Noora Salonen ja Ester Laato Valtiokonttorista kuvasivat Peppol-sanomien tilannetta Suomessa ja maailmalla. Useissa maissa Peppol on jo keskeinen osa kansallista ratkaisua, ja esimerkiksi Belgiassa yritykset velvoitetaan käyttämään Peppolia rajat ylittävässä laskutuksessa vuoden 2026 alusta. Myös Norjassa, Ruotsissa, Alankomaissa ja Australiassa Peppol on vahvasti yritysten arjessa mukana, ja Peppol-viranomaisten määrä kasvaa, mukana on jo ensimmäinen maa Afrikasta.
Peppol International (PINT) ja PINT-EU-määrittelyt luovat pohjaa rajat ylittäville kansainvälisille verkkolaskuille. Kokeiluja on käynnissä esimerkiksi Japanin suuntaan.
Suomessa Peppolin painopiste on tällä hetkellä tilausviesteissä:
- valtiolla Handi-järjestelmä tukee laajennettua tilausprosessia
- kunnissa kiinnostus Peppoliin on kasvussa, ja omaa foorumia suunnitellaan
- hyvinvointialueille ollaan kokoamassa yhteistä keskustelufoorumia tilaus–toimitusketjujen kehittämiseksi
Haasteeksi tunnistettiin erityisesti toimittajien ja järjestelmien kyvykkyys. Peppol-vaatimusten huomioiminen kilpailutuksissa nähtiin yhtenä käytännön keinona edistää kehitystä, myös lisäpisteet Peppol-kyvykkyydestä nostettiin esiin mahdollisena ohjauskeinona.
Norjalainen Logiq AS:n Andreas Bye tarkasteli pohjoismaista kenttää yritysnäkökulmasta ja vertasi Suomen tilannetta Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan. Yhtenä haasteena Bye näki sen, että maissa on erilaisia kansallisia rakenteita ja useita rinnakkaisia toimijoita, mikä voi hidastaa yhteisen markkinan syntyä.
Julkisten hankintojen tietovaranto parantamaan hankintojen datatietopohjaa
Valtiokonttorin Juho Savonen esitteli Julkisten hankintojen tietovaranto -hanketta, joka on kirjattu hallitusohjelmaan. Tavoitteena on parantaa nykyistä, hajanaista tietopohjaa julkisista hankinnoista ja rakentaa yhtenäinen hankintatietokanta.
Tällä hetkellä hankinnoista saatava tieto on monin paikoin puutteellista:
- EU-kynnysarvot ylittävistä hankinnoista osa raportoinnista jää tekemättä
- kansallisista hankinnoista ei ole kattavaa, yhtenäistä dataa
- sopimusten käytön seurantaa ja budjettien toteutumista joudutaan arvioimaan vajavaisen tiedon varassa
Hankkeessa keskeiseen rooliin nousee ostolaskudata: ostolaskuihin liitettävä kilpailutustunniste syntyisi Hilma-järjestelmässä, ja sen avulla olisi mahdollista yhdistää lasku kilpailutettuun sopimukseen. Näin voitaisiin seurata esimerkiksi sopimusten käyttöä, toistaiseksi voimassa olevien sopimusten määrää sekä hankinnan kokonaisarvoa.
Savosen esitys avasi myös tutkimusnäkökulmaa: parempi hankintadata mahdollistaisi aiempaa tarkemmat analyysit kilpailun toimivuudesta, tarjoushalukkuudesta ja erilaisten vaatimusten vaikutuksesta hintoihin. Samalla pyritään helpottamaan yritysten osallistumista kilpailutuksiin ja vähentämään raportoinnin hallinnollista taakkaa.
Kohti eurooppalaista digitaalista yritysidentiteettiä
Esko Kaarlonen Valtiokonttorista esitteli WE BUILD -konsortion EUn digitaalisten identiteettilompakoiden pilotointia, jossa Valtiokonttorista Kaarlosella on rooli Business Payments -käyttötapauksessa (PA4). Tavoitteena on rakentaa ekosysteemi eurooppalaiselle digitaaliselle yritysidentiteetille.
Hankkeessa tarkastellaan muun muassa:
- miten yrityksen tunnisteet ( kuten Y-tunnus, alv-tunnus) voidaan hyödyntää luotettavasti digitaalisessa lompakossa
- miten verkkolasku ja eKuitti voivat toimia rakenteisina todisteina
- miten yritysten pankkitilitiedot (IBAN) voidaan kytkeä luotettavasti laskuihin ja toimittajatietoihin
Business payments -kokonaisuus kattaa kolme keskeistä aluetta: laskut, eKuitit ja alv-palautukset. Tavoitteena on luoda malli, jossa ostajan ja myyjän digitaaliset yrityslompakot sekä Verohallinnon järjestelmät voivat hyödyntää samaa luotettavaa tietopohjaa. Tämä vahvistaa osaltaan know your supplier -työtä ja maksuketjun turvallisuutta.
Huijauslaskut, kontrollit ja verkkolaskuinfrastruktuurin rooli
Taloushallintoliiton Janne Fredman käsitteli tietoiskussaan huijauslaskuja ja petosten torjuntaa taloushallinnossa. Hän jäsensi uhkia kolmeen pääluokkaan:
- huijauslaskut ja virheelliset toimittajatiedot
- verkkorikollisten tunkeutuminen ohjelmistoihin
- taloushallinnon ammattilaisen tekemät väärinkäytökset yrityksen tai tilitoimiston sisällä
Verkkolaskuinfrastruktuurilla ja yhtenäisillä osoitteistoilla on tärkeä rooli sen varmistamisessa, että laskujen lähettäjät voidaan tunnistaa luotettavasti. Samalla Fredman korosti maksuliikenteen kontrollien merkitystä: esimerkiksi neljän silmän periaate ja maksunsaajan tilitiedon tarkistaminen ovat konkreettisia keinoja vähentää riskejä.
Nykyisissä taloushallinnon ohjelmistoissa on vielä kehitettävää hälytys- ja kontrollimekanismeissa. Asiakasrekisterien ylläpito ja toimittajatietojen tarkistaminen ovat osa arjen tietoturvaa, ei erillinen projekti. Huoltovarmuustoiminnassa tehty työ on kuitenkin lisännyt ymmärrystä riskeistä ja parantanut valmiutta torjua rikollisuutta.
Verkkolaskuosoitteiston kasvu tasaista
Posti Messagingin Samuli Sorsa esitteli verkkolaskuosoitteiston tilannetta. Osoitteisto tukee laskujen lisäksi myös muita Peppol-sanomia, ja sen omistajina toimivat verkkolaskuoperaattorit, -välittäjät sekä Valtiokonttori Suomen Peppol-viranomaisena.
Vuoden 2025 aikana osoitteistoa on siivottu ja yhtenäistetty käytännön tarpeita vastaavaksi. Osoitteiden tyyppikoodeja on tarkennettu, jotta ne vastaavat Eurooppa-normin vaatimuksia, ja teknisiä parannuksia on tehty muun muassa tuonnin (JSON-import) osalta.
Tilastojen perusteella osoitteiden määrä kasvaa tasaisesti vuosittain, ja sekä lähetys- että vastaanotto-osoitteiden määrät ovat nousussa. Kehitys on linjassa naapurimaiden, kuten Norjan ja Ruotsin, vastaavien rekisterien kanssa.
eKuitti – verkkolaskun ”pikkuveli” matkalla arkeen
Valtiokonttorin Tomi Juujärvi ja ReceiptHeron Markus Kyllönen kuvasivat eKuitin asemaa osana yrityksen digitaalisia talousprosesseja. Rakenteinen eKuitti nähtiin verkkolaskun ”pikkuveljenä”: kevyempänä, mutta rakenteeltaan yhtä tärkeänä osana reaaliaikaista taloushallintoa.
Tavoitteena on, että rakenteinen eKuitti olisi ensisijainen vaihtoehto ja paperikuitti vain pyydettäessä. Kun eKuitti siirtyy automaattisesti ohjelmistoihin, vapautuu aikaa ja pienenee virheiden riski. Rakenteinen data avaa lisäksi mahdollisuuksia esimerkiksi hiilijalanjäljen laskentaan ja tarkempaan kuluseurantaan.
ReceiptHero käsittelee jo kymmeniä miljoonia rakenteisia eKuitteja kuukausittain, ja laite- sekä maksupäätejärjestelmien murros muun muassa Android-pohjaiset terminaalit ja itsepalvelukassat tukevat eKuitin laajempaa käyttöönottoa. Samalla korostui tietoturvan merkitys: eKuitti mahdollistaa sen, että kuitin tietoja ei voi muokata jälkikäteen, ja data on aina palautettavissa alkuperäiseen ostopisteeseen.
Kunnianosoitus Keijo Kettuselle
Seminaarissa huomioitiin myös pitkän linjan vaikuttaja Keijo Kettunen, joka on ollut keskeinen hahmo sähköisen taloushallinnon ja kansallisten standardien edistämisessä. Palkinto muistutti, että verkkolasku ei ole itseisarvo, vaan väline. tärkeintä on se, mitä lasku sisältää ja miten tietoa osataan hyödyntää.
Kettusen työ on ollut merkittävä osa sitä kehityskaarta, jossa verkkolasku on noussut marginaalista osaksi arjen prosesseja, vaikka kaikkialla sen mahdollisuuksia ei vielä täysin tunneta. Valtiokonttorissa pitkän työuran tehnyt Kettunen jäi eläkkeelle tänä vuonna.
Verkkolaskufoorumi yhdistää taloushallinnon digitalisaation edistäjiä
Päivän ohjelma osoitti, että verkkolaskun ja sähköisen taloushallinnon ympärillä tehdään parhaillaan suuria rakenteellisia muutoksia: standardit tarkentuvat, Peppol-sanomat laajenevat, julkisten hankintojen dataa kootaan yhteen ja läpinäkyvyys kohenee ja digitaaliset identiteettilompakot tekevät tuloaan.
Verkkolaskufoorumi toimii puolueettomana verkostona, joka kokoaa alan toimijat taloushallinnon digitalisaation ääreen ja tarjoaa kanavan yhteisten haasteiden käsittelyyn. TIEKE, Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry vastaa foorumin käytännön toteutuksesta ja toimii ohjausryhmän sihteerinä.
Seminaaripäivän jälkeen viesti oli selvä: historia ei yksin riitä ohjaamaan tulevaa, vaan tarvitaan parempaa dataa, yhteisiä standardeja, toimivia liiketoimintamalleja ja käytännön yhteistyötä, jotta digitaalisesta taloushallinnosta tulee aidosti yhteinen, toimiva perusta suomalaiselle ja eurooppalaiselle liiketoiminnalle.
– Jaana Koskinen, Ajantieto Oy
Kirjoittaja Jaana Koskinen on taloushallinnon asiantuntija ja osaamisen kehittäjä, joka on pitkään seurannut verkkolaskujen ja digitaalisen taloushallinnon kehitystä sekä alan tulevaisuuden oppimistarpeita. Ajantieto auttaa taloushallinnon ammattilaisia tarjoamalla koulutuksia, jotka vahvistavat talousdatan sujuvuutta ja reaaliaikaisuutta.