Talousosaaminen 2020
Vuositapahtuman 17.9.2019 kooste
”Tuntuu, että nyt ollaan suurten asioiden äärellä”
Talousosaaminen 2020 -vuositapahtuma on nyt onnistuneesti ohi. Osallistujien palautteet olivat kiittäviä ja kiitettäviä: ”Erinomainen ja monipuolinen sisältö. Hyvät käytännön järjestelyt. Todella hyvä kokonaisuus. Hyviä keskusteluita myös osallistujien kesken”. Miten onnistuimme -kysymyksen keskiarvoksi saimme 9,4 ja asiantuntijoiden saama keskiarvo oli 9,3.
Antti Soro
Tapahtuman ensimmäisen puheenvuoron piti taloushallintoliiton toimitusjohtaja Antti Soro aiheesta Talousosaamisen luova tuho, evoluutio ja revoluutio. Taloushallinnon palvelualan näkökulmasta Suomi eroaa monista maista edukseen, koska täällä ala ei ole säännelty. Sähköiset järjestelmät ja digitaaliset palvelut ovat meillä kehittyneitä, joten palvelut voi tuottaa edullisesti ja laadukkaasti. Alan digitalisaatio ei ole uhka työpaikoille vaan ennemminkin alalla vallitsee työvoimapula. Tosin osaamisvaatimukset painottuvat yhä enemmän lakisääteisten palveluiden sijaan erilaisiin lisäarvopalveluihin ja konsultoivaan työhön. Tulevaisuuden talousosaajien profiili poikkeaa suuresti perinteisestä. Tarvitaan uutta asennetta, identiteettiä ja aktiivista otetta.
Seuraavan vuosikymmenen kuuma teema on reaaliaikatalouteen siirtyminen. Josta esimerkkinä voi mainita digitaalisen, rakenteisen ja ajantasaisen tilinpäätöksen. Antti kertoi pohjustavan valmistelutyön tilanteesta ja teemoista. Nykyisistä työryhmistä on vielä pitkä matka konkreettiseen lainsäädäntötyöhön, mutta laaja-alaisesti asioita jo pohditaan ja valmistellaan.
Ari Hyytinen
Professori Ari Hyytinen käsitteli taloustieteen näkökulmaa tekoälyn tuomiin uudistumishaasteisiin. Heti alkuun hän palautti jalat maanpinnalle tekoälyn suhteen. Nykyinen tekoäly on oikeammin koneoppimista, jolla on hyvin rajallinen kognitiivinen taito. Koneoppiminen on kuitenkin vahva ja monikäyttöinen keino ratkaistaessa erilaisia ennusteongelmia.
Ari jäsenteli tekoälyä nelitasoisesti: (1) se on vain jatkoa automaatiolle, (2) se on uusi teknologia muiden joukossa, (3) se on erityinen ja yleiskäyttöinen teknologia, kuten pyörän keksiminen aikanaan oli ja (4) se muuttaa tapaa, jolla tieteellistä tutkimusta tehdään. Koneoppiminen voi olla kaikkea tätä. Jo kolmannen tason innovaatiot kiihdyttävät laaja-alaisesti tuottavuuskasvua sekä muokkaavat taloutta ja yhteiskuntaa. Nähtäväksi jää onko koneoppiminen jatkossa ihmistyötä syrjäyttävä vai täydentävä teknologia. Olemme joka tapauksessa suurten muutosten äärellä.
Antti Eerola
Antti Eerola käsitteli esityksessään prosesseja, teknologiaa ja automaatiota. Hän esitti tärkeitä kysymyksiä ihmisen ja automaation tehtävistä ja työnjaosta. Yksi tapa pohtia työnjakoa on luokitella työtä tehtävien monipuolisuuden ja työn määrän suhteen. Automaation on parhaimmillaan suurten vakioitujen tehtävien suorittajana. Toinen tarkastelutapa on pohtia tehtävien monimutkaisuutta ja tulkinnan tarvetta. Ihminen on parhaimmillaan monimutkaisten ja tulkinnanvaraisten asioiden parissa. Tosin nykyisen asiantuntijatyön tuottavuuserot ovat suuria ja edelleen kasvavia. Taustalla ovat osaamiserot. Taitava Excel-käyttäjä saa tunnissa tehtyä sen, mihin taitamaton tarvitsee päiviä.
Automaatiota on perinteisesti käytetty kustannuksien alentajana. Antti kertoi esimerkkejä uusista palveluista, joissa automaatiota käytetään kasvun lähteenä. Näkökulma on uusi ja kiinnostava.
Marko Järvelin
Marko Järvelin kertoi kansainvälisen talousalan suuryrityksen Deloitten sekä henkilökohtaisia näkemyksiä tulevien vuosien muutoksista. Erityisesti suurissa kansainvälisissä organisaatioissa tehtäväkokonaisuuksia kannattaa pohtia keskityksen ja hajautuksen sekä työn luonteen näkökulmista: miten ja missä tehdään rutiinityöt, miten varmistetaan sekä paikallisella että globaalilla tasolla yritysjohdon tarvitsema asiantuntijatuki?
Markon esityksessä pohdittiin myös lohkoketjujen vaikutuksia liiketoimintamalleihin ja uusiin liiketoimintamalleihin. Mitä tapahtuu kun ketkä tahansa talouden toimijat voivat laatia pitäviä sopimuksia ilman perinteisiä välikäsiä, kuten pankkeja? Mitä tapahtuu perinteisille taloushallinnon prosesseille lohkoketjujen mahdollistamien älysopimusten myötä, jolloin ”kaikki” tapahtuu silmän räpäyksessä.
Markon oma tähänastinen ura on talousosaajalle hyvin monipuolinen. Tehtävät ovat vaihtuneet useasti
ja merkittävästi. Henkilökohtaisena ajurina hänellä on halu oppia jatkuvasti uutta.
Jaana Koskinen
Jaana Koskisen esityksessä katse käännettiin itse oppimiseen. Jaana avarsi näkökulmia vastaamalla kahteen kysymykseen: mitä ja miten kannattaa oppia? Perinteisen ammattiosaamisen rinnalla tarvitsemme työelämätaitoja, oppimisen ja ajattelun taitoja sekä systeemistä eli kokonaisvaltaista osaamista. Hänen esittämänsä oppimisen talo auttaa jäsentämään osaamistarpeet. Erilaisia oppimisen tapoja hän avasi oppimisen pelikentän avulla. Oppiminen voi olla henkilökohtaista tai yhteisöllistä. Sen avulla voidaan saada uusia tietoja ja taitoja tai kehittää jotain aivan uutta. Oppiminen on muutoksen ja uusien innovaatioiden ajuri ja taustavoima. Lopuksi Jaana avasi sitä, minkälaista paneutumista relevantti, jatkuva ja monipuolinen
oppiminen käytännössä edellyttää.
Ilkka Lahti
Päivän riemastuttavan päätöspuheenvuoron piti eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaoksen tuore valiokuntaneuvos Ilkka Lahti. Hän käsitteli uuden hallituskauden alkuvaiheen lainsäätäjän ja verottajan näkymiä ja verotukseen liittyviä muutoksia. Muutosten ymmärtämiseksi on hallitusohjelman tuntemus tärkeää, koska se on lähivuosien keskeinen ohjenuora. Ilkka kertoi myös verottajan omasta kehittämistyötä ja palveluiden automaatioasteen kasvusta. Se johtaa myös virheellisiin päätöksiin, joten tärkeää on osata lukea niitä ja tarvittaessa hakea muutoksia.
Talousosaaminen 2020 oli jälleen innostava je energisoiva päivä!
