Yritykset ostavat yhä enemmän palveluita ulkomailta. Ohjelmistot, pilvipalvelut, markkinointi, konsultointi ja monet muut asiantuntijapalvelut hankitaan usein Suomen ulkopuolelta. Samalla vastaan tulee arvonlisäverotuksen erityissäännös, joka aiheuttaa jatkuvasti epävarmuutta ja virheitä: käännetty arvonlisäverovelvollisuus eli Reverse Charge.
Moni tunnistaa termin, mutta osaatko varmasti vastata kysymykseen siitä, kuka maksaa arvonlisäveron ja miten hankinta ilmoitetaan arvonlisäveroilmoituksella?
Mitä käännetty arvonlisäverotus tarkoittaa?
Normaalisti myyjä lisää laskulle arvonlisäveron ja tilittää sen verottajalle.
Käännetyssä arvonlisäverotuksessa tilanne muuttuu. Myyjä laskuttaa ilman arvonlisäveroa ja ostaja vastaa veron laskemisesta, ilmoittamisesta sekä tarvittaessa vähentämisestä omassa arvonlisäverotuksessaan.
Käytännössä menettelyä sovelletaan usein tilanteissa, joissa suomalainen yritys ostaa palvelun toisesta EU-maasta tai EU:n ulkopuolelta.
Miksi aihe on ajankohtaisempi kuin koskaan?
Kansainvälinen palvelukauppa on tullut osaksi myös pk-yritysten arkea.
Taloushallinnossa käsitellään päivittäin esimerkiksi:
- ohjelmisto- ja lisenssihankintoja
- pilvipalveluja
- digitaalisia markkinointipalveluja
- koulutus- ja konsultointipalveluja
- ulkomaisten asiantuntijoiden palveluja
Jokaisessa tilanteessa on arvioitava, missä maassa palvelu verotetaan ja sovelletaanko käännettyä arvonlisäveroa.
Virheellinen käsittely voi johtaa korjauksiin, lisäselvityksiin ja pahimmillaan veroriskeihin.
Entä jos palvelu ostetaan EU:n ulkopuolelta?
Moni yllättyy siitä, että käännetty arvonlisävero ei koske vain EU-alueelta tehtäviä ostoja.
Myös EU:n ulkopuolelta ostettujen palveluiden kohdalla ostajan on usein arvioitava oma verovelvollisuutensa. Taloushallinnossa vastaan tulee jatkuvasti tilanteita, joissa palvelun toimittaja sijaitsee esimerkiksi Yhdysvalloissa tai Isossa-Britanniassa.
Juuri näissä tapauksissa verovirheiden riski kasvaa.
ViDA muuttaa arvonlisäverotusta
ViDA (VAT in the Digital Age) on EU:n laaja arvonlisäverouudistus, jonka tavoitteena on digitalisoida raportointia, kehittää sähköistä laskutusta sekä vähentää arvonlisäveropetoksia. Uudistus hyväksyttiin EU:ssa vuonna 2025, ja sen vaikutukset näkyvät vaiheittain tulevina vuosina.
Moni yhdistää ViDA:n ennen kaikkea sähköiseen laskutukseen, mutta sillä on vaikutuksia myös kansainväliseen arvonlisäverotukseen ja käännetyn verovelvollisuuden soveltamiseen. Uudistuksen tavoitteena on lisätä raportoinnin tarkkuutta sekä tehostaa jäsenvaltioiden välistä tiedonvaihtoa arvonlisäveroasioissa.
Taloushallinnon asiantuntijoiden kannattaakin ymmärtää jo nyt, mihin suuntaan arvonlisäverotus Euroopassa kehittyy.
Kysymyksiä, joihin taloushallinnon asiantuntijalta odotetaan vastauksia
- Milloin palveluostoihin sovelletaan reverse charge -menettelyä?
- Miten toimitaan EU:n ulkopuolelta ostettaessa?
- Milloin ulkomainen toimija rekisteröityy Suomeen?
- Milloin verosta vastaa ostaja?
- Mitä laskumerkintöjä ja raportointivaatimuksia käännetty arvonlisävero edellyttää?
- Miten ViDA vaikuttaa arvonlisäverotuksen käytännön työhön tulevina vuosina?
Tule mukaan arvonlisäverokoulutukseen Käännetty arvonlisäverotus – Reverse Charge
Webinaarissa käydään käytännönläheisten esimerkkien avulla läpi yleisimmät reverse charge -tilanteet, raportointivaatimukset, viimeisin oikeuskäytäntö sekä ViDA-uudistuksen vaikutukset tulevaisuuden arvonlisäverotukseen.
Ti 10.11.2026 klo 9.00-11.00
Webinaari + tallenne
Kouluttajana toimii veroasiantuntija Tiina Ruohola, yksi Suomen kokeneimmista arvonlisäverotuksen asiantuntijoista.
Hinta 350 € / henkilö + alv 25,5 %
👉 Varmista osaamisesi kansainvälisen arvonlisäverotuksen käytännön tilanteissa ja tule kuulemaan, mitä jokaisen taloushallinnon ammattilaisen kannattaa tietää käännetystä arvonlisäverotuksesta juuri nyt.