Julkisten hankintojen arvo 35 miljardia euroa
Uusi hankintalaki etenee. Hallituksen esitys (HE 108/2016) uudesta hankintalaista annettiin eduskunnalle 22.6.2016. Suomessa direktiivien implementointi olisi tullut saattaa kansallisesti täytäntöön 18.4.2016 mennessä. Tavoitteena on, että uusi lainsäädäntö olisi voimassa loppuvuodesta
Julkisten hankintojen arvo on hyvin merkittävä. Se on vuosittain noin 35 miljardia euroa, mikä vastaa noin 18 prosenttia bruttokansantuotteesta. Euroopan komission tilastolähteiden mukaan julkisten hankintojen kokonaisarvo oli Euroopan unionissa vuonna 2013 noin 1 786 miljardia euroa vuodessa. Suhteellinen osuus bruttokansantuotteesta vaihtelee jäsenmaiden välillä ollen yleisesti 6–25 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Kansallisten hankintojen kynnysarvoja nostetaan
Kynnysarvolla tarkoitetaan yksittäisen hankinnan suurinta mahdollista ennakoitua arvoa. Hankintalakia sovelletaan vain EU-kynnysarvot ja kansalliset kynnysarvot ylittäviin hankintoihin. Kynnysarvojen alle jääviin niin sanottuihin pienhankintoihin ei sovelleta hankintalakia.
Hankintalakeja sovelletaan jatkossa yli 60 000 euroa ylittäviin tavaroiden ja palveluiden ostoihin (nykyinen raja 30 000 eur). Rajan alle jääviä ostoksia ei tarvitse kilpailuttaa. Sosiaali- ja terveyspalveluissa kynnysarvo kasvaa 100 000 eurosta 400 000 euroon. Rakennusurakoiden raja pysyy 150 000 eurossa.
Ehdotetut kansalliset kynnysarvot hallituksen esityksessä voivat vielä muuttua.
EU-kynnysarvot säilyvät ennallaan. EU-kynnysarvoja tarkastetaan kahden vuoden välein komission erikseen antamalla asetuksella, aiemman käytännön mukaisesti.
PK-yritysten mahdollisuudet paranevat
Pk-yritykset on nähty mahdollisuutena työpaikkojen, kasvun ja innovaatioiden luomisessa.
Hankintalakiin on mahdollisesti tulossa periaatesäännös, joka edellyttää pienhankintojen kilpailuttamista avoimesti. Myös isommille EU-hankinnoille asetetaan uusia yrittäjämyönteisiä velvoitteita. Julkisen tilaajan liikevaihtovaatimus voi jatkossa olla enintään kaksi kertaa hankinnan arvo. Ostajaa velvoitetaan pilkkomaan isot hankinnat osiin. Tarjouskilpailun määräaikoja on lyhennetty kaikissa menettelyissä.
Valvontavastuu ja sähköinen viestintä
Suomessa ei tällä hetkellä ole erityistä nimenomaisesti julkisia hankintoja käsittelevää valvontaelintä, joka oma-aloitteisesti valvoisi menettelyjen lainmukaisuutta. Valvontavastuu siirtyy nyt kilpailu- ja kuluttajavirastolle.
Uudessa hankintadirektiivissä ja käyttöoikeussopimusdirektiivissä pyritään tekemään sähköisestä viestinnästä vakioväline hankintamenettelyihin liittyvässä tietojenvaihdossa.
Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi (annettu 22.6.2016)
