Tieto on filosofian tietoteorian perinteisen määritelmän mukaan hyvin perusteltu tosi uskomus (Wikipedia).
Mistä tunnistaa oikean tiedon? Se ei koskaan väitä olevansa lopullinen totuus asiassa, vaan se karttuu ja korjaa itseään uuden entistä paremman tiedon avulla avoimessa prosessissa, jossa tehdään oletuksia, testataan niitä, pohditaan tuloksia ja luodaan tietoa tämän pohjalta. Tähän peruslogiikkaan perustuu myös tiede.
Dogmaattinen uskomus on ”ylhäältä annettu”. Se ei kestä avointa ja kriittistä tarkastelua. Fundamentalismi rakentuu perususkomuksille, jotka ajatellaan oikeutetuiksi sellaisenaan.
Tiedolla on merkitystä
Valtaosa ympärillämme näkyvästä on tulosta viime vuosisatojen ajattelun vapautumisesta, tieteellisestä ja teollisesta vallankumouksesta. Ihmiskunnalla ei ole vielä koskaan mennyt niin hyvin kuin nyt. Maapallon väestömäärän ylittäessä yhden miljardin rajan 1800-luvun alussa 80% heistä eli äärimmäisessä köyhyydessä. Nykyisistä yli seitsemästä miljardista ihmisestä enää 10 % elää äärimmäisessä köyhyydessä ja 90 % vähintään jossain määrin kohtuullisesti. Ihmiset ovat entistä terveempiä, pitkäikäisempiä ja koulutetumpia.
Tiedon lähteillä
Nykyajan haaste on informaation määrän räjähdysmäinen kasvu. Se tekee vaikeaksi merkityksellisen asian erottamisen merkityksettömästä kohinasta. Tietoa ei saa välttämättä tiedotusvälineistä. Ne kertovat enemmänkin kohinasta, nopeista asioista, jotka myyvät. Tietoa saa hankkimalla itselleen laadukasta koulutusta. Se antaa eväitä ymmärtää maailmaa.
Tieto ja valhe
Tieto ei automaattisesti ohjaa meitä oikeelliseen toimintaan. Luulot ja valheet voittavat, jos ne puetaan tunteisiin vaikuttaviksi tarinoiksi. Tunteet ohjaavat toimintaa järkeä voimakkaammin. Tiedolla pärjää valhetta vastaan vain pukemalla myös se itse vetoavaksi tarinaksi, jossa bonuksena on myös totuus sisällä. Valheella ansaittu voitto on moraaliton, vaikka sillä pääsisi Yhdysvaltojen presidentiksi saakka. Valheen päälle ei voi rakentaa mitään kestävää.
Tieto ja hyvä elämä
Elämäänsä kannattaa rakentaa tiedon varaan. Se antaa itseluottamusta ja suojaa meitä manipulaatiolta.
Kaikki tiedolta näyttävä ei sitä kuitenkaan ole. Varmistusta tiedon oikeellisuuteen saa tarkastamalla se erilaisista lähteistä. Tietoon liittyy myös rehellisyys. Se antaa meille energiaa, jota valheet kuluttavat. Keskustelukumppanilta kannattaa kysyä, mihin tietoon eli faktoihin hän mielipiteensä perustaa. Lööppi, juoru tai kuulin kaverilta ovat huonompia vastauksia kuin viittaaminen tieteellisiin tuloksiin. Jos vastaus jää saamatta, on sekin vastaus.
Jos ei edes voi kysyä, on syytä olla huolestunut.
Juha Koskinen
