Oppimisvelka – nyt viimeistään rupeaa olemaan maksun aika
Kun rakennuksia tai kulkuväyliä ei korjata ajallaan, syntyy korjausvelkaa. Kun valtion budjetin menot ovat tuloja suuremmat, syntyy valtion velkaa.
Kun työelämän oppiminen laiminlyödään, syntyy oppimisvelkaa. Se näkyy osaamattomuutena, paikalleen jämähtämisenä, innottomuutena, huonona motivaationa, vanhentuneina toimintatapoina ja asenteina. Se rapauttaa toimintakyvyn.
Katse tulevaan
Lähes kymmenen vuoden kärvistelyn jälkeen Suomen talous on kasvanut jo jonkin aikaa. Nyt viimeistään on aika lopettaa turha koulutusmenojen (lue: investointien) pihistely. Tuoreessa asiakaskyselyssämme koulutusbudjettien olemattomuus tosin vieläkin nähtiin yhtenä osallistumisen esteenä
Maailman muuttuessa oppimisvelka kasvaa nopeasti
Tuotteiden ja palveluiden elinkaaret ovat lyhentyneet jo pitkään. Lisäbuustia muutokseen tuo myös digitalisaation meneillään oleva vaihe. Teollisuustyötä kyettiin automatisoimaan jo muutamia vuosikymmeniä aiemmin. Nyt radikaali muutos kohdistuu myös kaikkeen asiantuntijatyöhön ja johtamiseen.
Väärät keinot kasvattavat oppimisvelkaa
Oppimiseen käytetty aika ei takaa vielä sen tuloksellisuutta. Digitalisaatio ei ole ratkaisu, vaikka voi sitä tukea. Professori Liisa Keltikangas-Järvinen totesi (16.9.2015): ”Ongelma eivät ole tietokoneet, vaan mukana kulkeva oppimiskäsitys, jolta ei vain puutu tieteellinen pohja, vaan joka on osoitettu virheelliseksi. Tutkijat kutsuvat näitä käsityksiä kasvatustieteen urbaaneiksi legendoiksi.”
Läsnä-oppiminen yhdistää monia tuloksellisuuden kannalta hyviä elementtejä. Niitä ovat moniaistillisuus, mahdollisuus keskittyä opittavaan aiheesee, kohtaaminen ja toisilta oppiminen, arjesta irtautuminen, luotettavien vastausten saaminen askarruttaviin kysymyksiin sekä viihtyminen.
Näin oppimisvelka nujerretaan
Aluksi on kyettävä tunnistamaan velan määrä ja laatu. Johdon kannattaa pohtia henkilöstön oppimistarpeita strategian näkökulmasta. Jokaisen kannattaa pohtia oppimistarpeitaan omien ydintehtäviensä näkökulmasta. Oppimisvelka tulee näkyväksi näitä ja olemassa olevaa osaamista vertaamalla.
Seuraavaksi tehdään suunnitelma oppimisvelan eliminoimiseksi ja päätetään tarvittavat oppimisen sisällöt ja toteutustavat. Monipuolisuus on eduksi. Oppia voi yksin ja yhdessä. Oppimalla saamme uusia tietoja ja taitoja, mutta myös luomme uutta. Kiire ja sählääminen ovat pahinta myrkkyä oppimiselle.
Oikea kysymys suunnitelmaa toteutettaessa ei ole ”mitä tämä maksaa” vaan ”mitä maksaa, jos jätämme tämän tekemättä”. Rahan puute kasvattaa oppimisvelkaa. Toki voi aina todeta, että maksutonkin on hintansa väärtti … vai onko sittenkään?
Juha Koskinen
050 3424206
