Oppimistarpeet ja digitie eivät kohtaa – nyt johdon kannattaa olla hereillä.
Tänään on merkittävä päivä Ajantiedolle. Julkaisemme uuden työyhteisöjen ja liiketoiminnan uudistamisen palvelukokonaisuuden ja Oppaana uuteen -tiimin .
Sattumalta tänä samana päivänä parlamentaarisen demokratian Suomessa SAK kavereineen protestoi eduskunnan säätämää lakia vastaan, koska eivät siitä tykkää. Liekö kyse vanhan liiton kuolinkouristuksista.
Oikeasti tärkeää
Tämän kirjoituksen aihe on kuitenkin oikeasti tärkeä. Mielestäni ratkaisevan tärkeä Suomen tulevan menestyksen kannalta.
Kerrataan aluksi muutama asia.
Yli puolet työajasta sähläystä
Nykyisin työajastamme kuluu keskimäärin yli puolet säheltämiseen eli muuhun kuin varsinaisten ydintehtäviemme esteettömään suorittamiseen. Tähän verrattuna jopa sairauspoissaolopäivien osuus, 5 – 10 % kaikista työpäivistä, on pieni tekijä.
Vuorovaikutuksen laatu ratkaisee
Työyhteisöjen aikaansaavuuden kannalta ylivoimaisesti tärkein tekijä on vuorovaikutuksen ja yhteistyön laatu. Yksilöiden muun osaamisen yhteenlaskettu merkitys on vain murto-osa tästä.
Uudet oppimistarpeet
Digitalisaation vähitellen hoitaessa rutiinityöt muuttuvat työmme sisällöt ratkaisevasti. Tarvitsemme välttämättä ja enenevässä määrin uusia ammatti- ja työelämätaitoja – luovuutta, vuorovaikutustaitoja, tunnetaitoja, kokonaisuuksien hallintaa ja ongelmanratkaisukykyjä. Ne ovat tulevaisuuden kovaa osaamista.
Jättimäinen ongelma on se, jos kuvittelemme oppimisenkin hoituvan digitaalisesti
Tätä emme digitalisaation kritiikittömässä tuoksinassa ehkä edes huomaa. Suunta on tulevaisuuden oppimistarpeiden näkökulmasta väärä ja takaperoinen.
Vaikuttava oppiminen perustuu monimuotoisuuteen, inhimilliseen vuorovaikutukseen ja kokemuksellisuuteen. Digitaaliset sisällöt kattavat tästä vain kapean siivun.
Oppimisesta kilpailuetu
Ratkaisu lähtee siitä, että otetaan asia tosissaan. Tunnistetaan oman työyhteisön oppimistarpeet. Jos sitä ei ajoissa tee, on töiden loppuminen edessä.
Toiseksi varmistetaan, että koko työyhteisöllä ja jokaisella sen jäsenellä on tulevaisuuden tarpeisiin sovitettu, realistinen ja vaikuttava oppimissuunnitelma.
Kolmanneksi ymmärretään oppiminen investointina, jolle haetaan hyvää tuottoa. Nyt työstämme reilut 100 työpäivää vuodessa menee sähläämiseen.
Jos käytämme työyhteisössä kymmenen päivää vuodessa laadukkaaseen oppimiseen ja samalla tiputamme sähläyspäivien määrän puoleen, saamme 40 tuottavaa työpäivää lisää. Se on 40% lisäys tuottavaan kokonaistyöaikaan lähtötilanteeseen verrattuna.
Oppiminen on lopulta myös merkittävä investointi työhyvinvointiin. Työssä jaksaa, kun asiat sujuvat ja tekeminen on merkityksellistä.
Juha Koskinen
050 3424206
