Onnistuuko muutos? Se riippuu omasta toiminnasta. Parhaimmillaan saada aikaan haluttuja tai ainakin positiivisia muutoksia. Kestävä positiivinen muutos on sellainen, jonka hyödyt ovat hieman pidemmällä aikavälillä haittoja suuremmat.
Mitkä organisaatioiden käyttämät sanat antavat vinkkejä kestämättömistä ja kestävistä muutospyrkimyksistä?
Kestämättömät muutokset
Muutosjohtaminen on ollut pitkään muotitermi. Usein se sisältää ääneen sanomattoman oletuksen johtajakeskeisestä muutosjohtamisesta. Sellainen pääsääntöisesti epäonnistuu, koska ajattelu ja käytännön tekeminen ovat erillään toisistaan. Voi myös kysyä, mitä johtaminen on ilman muutosta?
Jalkautus tarkoittaa sitä, että joku on tehnyt suunnitelman (strategian), joka pitää vielä toteuttaa käytännössä. Tällöin on edetty jo alusta alkaen väärässä järjestyksessä. Asiaa käytännössä tuntevia ihmisiä ei ole otettu riittävästi mukaan, minkä johdosta heitä ei saada siitä innostumaan vaikka suunnitelma olisi hyväkin.
TYHY ja TYKY ovat tärkeitä asioita, mutta irrallaan organisaation varsinaisesta toiminnasta melko hyödyttömiä. Kestävä työhyvinvointi syntyy työtä tekemällä, kun saa toteuttaa itseään hyvässä porukassa.
Kvartaalitalous. Q1, Q2, Q3 ja Q4 kuuluvat pörssiyritysten arkeen, välillä myös muidenkin. Ongelma on annetun 3 kk tarkasteluaikavälin ja mitattavan asian järkevän tarkasteluaikavälin yhteensopimattomuus. Jos mitataan liian usein, vedetään johtopäätöksiä kohinan pohjalta. Jos mitataan liian harvoin jää ilmiö havaitsematta.
Johdosta kloonatut huipputyypit ovat varma tapa saada organisaatio kestämättömän muutoksen tilaan. Tällöin tärkeät kysymykset, kyseenalaistaminen ja erilaiset näkökulmat jäävät huomiotta. Yhdestä puusta veistetty huipputiimi kykenee tekemään nopeasti vääriä päätöksiä.
Koukeroinen kieli. Kuorruttamalla muutos vieraskielisillä sanoilla tai lyhenteillä tehdään asioista hienon oloisia. Tulos on kuitenkin päin vastainen. Kun ihmiset eivät sanojen merkityksiä ymmärrä, eivät he kykene asioihin sitoutumaan.
Kestävät muutokset
Työyhteisön selkeä, yhdessä sisäistetty ja hyväksytty perustehtävä antaa hyvän selkänojan kaikelle tekemiselle.
Yhteinen kokemuksellinen oppiminen luo tietoisuutta, ymmärrystä, yhteisymmärrystä ja sitoutumista. Kokemuksellisuus tarkoittaa hyvää kierrettä, joka koostuu uuden tiedon hankkimisesta, kokeilusta, kokemuksen karttumisesta sekä pohdinnasta. Oppiminen on se, mitä muutos seuraa. Muutos on oppimisen pikkuveli. Se syntyy aina myöhemmin ja on ainakin aluksi pienempi.
Epäonnistumiset. Uutta nobelistiamme Bengt Holmströmiä lainaten ”Epäonnistuminen on oppimista” (HS 19.8.15). Ilman epäonnistumisia ei voi olla oppimista. Iloitaan siis epäonnistumista.
Aikaansaavuus. Pistetään toimeksi silloin, kun asiat ovat riittävän selviä eikä jäädä asioita vatvomaan.
Yrittäjäasenne on sitä, että ollaan aktiivisia toimijoita, eikä toiminnan kohteita. Yhteisöllinen yrittäjäasenne on sitä, että halutaan yhdessä saada asioita aikaan.
Arkikielisyys. Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Jos asiaa ei ymmärrä, on vika todennäköisesti viestin tuojassa, ei sinussa.
