Koulutustarvekysely 2016 Ajantiedon asiakkaille valmistuu lähipäivien aikana. Julkaisemme tutkimuksen tuloksia Uutta-sivullamme.
Kyselyssä selvitimme myös asiakkaidemme omaa tiedonjanoa ja toisaalta heidän työnantajiensa koulutusmyönteisyyttä. Tulosten tulkinnassa on huomioitava, että kaikki vastanneet ovat koulutuksiimme päässeet ja halunneet tulla.
Tulosten analysointiin sovellamme NPS-tyyppistä, yksinkertaista tunnuslukua. NPS eli Net Promoter Score on suosittu yhden muuttujan mittari, jolla selvitetään asiakastyytyväisyyttä ja -uskollisuutta. Se saadaan, kun kiitettävän arvosanan (9 tai 10) saaneiden vastausten määrästä vähennetään alhaisen arvosanan (kuutosesta alaspäin) saaneiden määrä. Näin saadaan NPS-prosenttiluku.
Tässä tapauksessa NPS-lyhenteen voi tulkita tulevan sanoista Net Positivity Score.
Tulokset osoittavat, että asiakkaidemme tiedonjanoa kuvaava NPS-luku on 67 % ja työnantajien koulutusmyönteisyyttä kuvaava luku on 51 %. Ero on merkittävä eli 31 %.
Olkoonkin, että kouluarvosanojan keskiarvot vaikuttavat melko korkeilta: oman tiedonjanon keskiarvo on 8,86 ja työnantajien koulutusmyönteisyys 8,55.
Yllättääkö tulos? Ei oikeastaan.
Vaihtelut ovat tosin suuria. Joissain organisaatioissa on aina mahdollisuus päästä koulutuksiin.
Sitten on niitä, joissa koulutus on ilmeisesti laitettu samalla säästölistalle matkustus-, edustus- jne. kulujen kanssa. Se on kuitenkin lyhytnäköistä huonoon kannustamiseen johtavaa toimintaa. Ainoastaan osaava ja motivoitunut henkilöstö voi synnyttää menestystä.
Hyvä perustavoite (jonka paljon parjatut työmarkkinajärjestöt ovat oivaltaneet) on kolme koulutuspäivää vuodessa. Siitä on hyvä aloittaa ja sitä on hyvä työnantajaltaan myös vaatia – siis rakentavasti kannattavana investointina ehdottaa. Hyvä koulutus on aina myös arvokkaampi kuin siinä saatava tieto. Ilo, energia, vaihtelu, akkujen lataaminen sekä uudet ideat ja tuttavuudet tulevat kaupan päälle.
